|
| valmisteen_antotapa = Oraalinen
}}
'''Kinidiini''' (C<sub>20</sub>H<sub>24</sub>N<sub>2</sub>O<sub>2</sub>) on niin kutsuttuihin kiina-alkoloideihin kuuluva [[alkaloidi]]. Yhdistettä käytetään [[sydän|sydämen]] rymihäiriöiden[[rytmihäiriö]]iden hoitoon. Kinidiini on [[kiniini]]n [[stereoisomeria|stereoisomeeri]].
== Esiintyminen ja ominaisuudet ==
Kinidiiniä esiintyy ''[[Cinchona officinalis]]''-mataraksvissamatarakasvissa ja useissa muissa ''[[Cinchona]]''-suvun kasveissa. Yhdistettä eristetään kasveista ja otetaan talteen kiniinin eristyksen yhteydessä. Sitä voidaan myös valmistaa isomeroimalla kinidiinistä. Kinidiinin [[ominaiskiertokyky]] on trikloorimetaanissa[[trikloorimetaani]]ssa +230° ja etanolissa[[etanoli]]ssa +212°. Yhdisteen rakenne sisältää 2 emäksistä typpiatomia[[typpi]]atomia, yhden kinoliinirenkaassa[[kinoliini]]renkaassa ja toisen kinuklidiinirenkaassa[[kinuklidiini]]renkaassa. Näistä kinuklidiinirenkaan typpiatomi on emäksisempi. Kinidiini liukenee vain vähän [[vesi|veteen]], mutta paremmin orgaanisiin liuottimiin, kuten etanoliin tai trikloorimetaaniin.<ref name="alen" /><ref name="kirk-othmer">Gajanan S. Joshi & James C. Burnett:''Cardiovascular Agents, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 16.03.2013</ref><ref name ="ullmann">Linda M. Mascavage, Serge Jasmin, Philip E. Sonnet, Michael Wildson & David R. Dalton: ''Alkaloids, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 16.03.2013</ref><ref>Axel Kleemann: ''Cardiovascular Drugs, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 16.03.2013</ref>
== Vaikutusmekanismi ==
Kinidiini salpaa natriumkanavia ja estää kaliumionien[[kalium]]ionien ulosvirtausta. Yhdiste vaikuttaa myös [[sinussolmuke|sinussolmukkeisiin]] ja tahdistussoluihin pidentämällä aktiopotentiaalia[[aktiopotentiaali]]a. Kinidiini aiheuttaa [[QT-aika|QT-ajan]] ja PQ-ajan pidentymistä. Kinidiini metaboloituu [[2-hydroksikinidiiniksihydroksikinidiini]]ksi, jonka vaikutukset ovat samanlaiset kuin kinidiinin. Kinidiiniä käytetään erityisesti eteisvärinän[[eteisvärinä]]n hoitamisessa. Yhdistettä käytetään usein suolamuodossa, tyypillisesti joko kinidiiniglukonaattina tai -sulfaattina.<ref name="kirk-othmer" /><ref name ="ullmann2">Gerda von Philipsborn, Anton Oberdorf, Fritz Binnig & Albrecht Franke: ''Antiarrhythmic Drugs, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 16.03.2013</ref><ref name="fato">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.medicina.fi/fato/32.pdf | Nimeke =32. Rytmihäiriölääkkeet | Tekijä =Ilari Paakkari ja Lauri Toivonen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Farmakologia ja toksikologia | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Medicina | Viitattu = 16.03.2013 | Kieli = }}</ref>
Kinidiinillä on myös malarialoisioita[[malaria]]loisioita tappavia vaikutuksia<ref name="ullmann" />, mutta se ei ole yhtä tehokas kuin kiniini.
== Sivuvaikutukset ==
Kinidiini pidentää QT-aikaa, mikä voi johtaa niin kutsuttuun kääntyvien kärkien takykardiaan[[takykardia]]an. Yleisiä sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi, [[ripuli]] ja ruokahalun menettäminen. Kinidiini voi aiheuttaa myös allergisia oireita, kuulohäiriöitä ja pääkipua.<ref name="fato" /><ref name="ullmann2" />
==Lähteet==
|
