Wikipedia

Ero sivun ”Nuorakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 196 muokkausta
p fix
Rivi 1:
[[Kuva:Corded Ware culture.png|thumb|310px|Nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin (engl. ''Corded Ware'') levinneisyys.]]
Nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin (engl. ''Corded Ware'') levinneisyys.]]
 
'''Nuorakeraamisiksi kulttuureiksi''' kutsutaan [[neoliittinen kausi|neoliittisia]] [[arkeologinen kulttuuri|kulttuureja]], jotka levisivät laajalle alueelle Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa [[3000-vuosituhat eaa.|3000]]- ja [[2000-vuosituhat eaa.|2000-luvuilla]] eaa. Nämä olivat niin sanottuja indoeurooppalaisia sotakirveskulttuureja, jotka levisivät [[Kansainvaellus|kansainvaellusten]] avulla. Suomessa nuorakeraaminen kulttuuri, jota täällä kutsutaan myös '''vasarakirveskulttuuriksi''', vallitsi noin vuosina 3200–2600 eaa. Nuorakeraamiset kulttuurit levisivät myös Etelä-[[Ruotsi]]in, [[Tanska]]an, [[Baltia]]an ja [[Venäjä]]lle.
 
Nuorakeraaminen kulttuuri oli varhaisin maanviljelykulttuuri Valko-Venäjän-Baltian seuduilla Dneprin länsipuolella noin 2800 eaa<ref>First Farmers, Peter Bellwood 2005, Blackwell, sivu 69</ref>.
Rivi 25 ⟶ 24:
Nuorakeraaminen kulttuuri eli vasarakirveskulttuuri tai venekirveskulttuuri saapui Etelä- ja Lounais-Suomeen Koillis-Puolasta ja Baltiasta. Usein tämän on tulkittu merkitsevän aivan uuden väestön saapumista, sillä monet nuorakeraamisen kulttuurin tavat poikkesivat [[kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisista]]. Nuorakeraaminen kulttuuri toi Suomeen uuden asumustyypin, [[maja]]n.{{lähde}}
 
Nuorakeraaminen kulttuuri levisi maan lounais- ja eteläosaan suurin piirtein [[Kokkola]]n, [[Tampere]]en ja [[Viipuri]]n kautta kulkevan linjan eteläpuolelle. Nuorakeraaminen kulttuuri erotti Suomen alueen lounais- ja eteläosat sisämaasta hyvin jyrkästi. Jako jatkui myöhemmissä kulttuureissa aina rautakaudelle asti. Nuorakeraamiset ihmiset eivät haudanneet vainajiaan kampakeraamisesta kulttuurista tuttuihin punamultahautoihin, vaan ns. hocker-asentoon (kyyrypolviasento, jossa vainaja makaa vasemmalla kyljellään) yksittäishautoihin. Saviastiat olivat niukkakoristeisia, kampakeraamisia astioita pienempiä ja pyöreitä.<ref name="NBA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7 | Nimeke = Nuorakeraaminen kulttuuri | Julkaisu = Esihistoria - kivikausi | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = }}</ref> Astian yläreuna on usein koristeltu nuorapainanteilla, kalanruotokuvioilla tai vinoviivavyöhykkeillä.<ref name="HY">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#Kuvaus | Nimeke = Nuorakeramiikka | Julkaisu = Suomen esihistoriallinen keramiikka | Julkaisija = Helsingin Yiopisto Arkeologian laitos | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Kulttuurin asuinpaikat sijaitsevat vesistöjen lähellä. Kulttuurin piirissä ilmeisesti vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä. Näihin aikoihin vedenkulkijoiden käytössä oli lähinnä koverrettuja [[ruuhi]]a sekä [[nahkapohjainen vene|nahkapohjaisia veneitä]] - lautaveneitä ei vielä ollut.{{lähde}} Löytöpaikat painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen.<ref>[http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#LevintakarttaNuorakeramiikan levintäkartta Suomessa] Helsingin Yiopisto Arkeologian laitos</ref>
Rivi 31 ⟶ 30:
Arkeologi Heikki Matiskaisen mukaan kulttuuri saapui Suomeen uuden väestön mukana, kun taas Jukka Luoto uskoo kulttuurin levinneen aikaisemman väestön keskuuteen ilman merkittäviä väestönsiirroksia.{{lähde}}
 
Usein on arveltu, että nuorakeraaminen kulttuuri toi maanviljelyn ja karjanhoidon Suomeen, mutta tästä ei ole löydetty selkeitä todisteita Astioissa ei ole jälkiä viljan säilyttämisestä eikä maaperästä löydy viljelykasvien siitepölyä. Asuinpaikat ovat usein niittyjen lähellä mikä voisi viitata eläinten laiduntamiseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Peter Jordan, Marek Zvelebil | Nimeke = Ceramics Before Farming: The Dispersal of Pottery Among Prehistoric Eurasian Hunter-Gatherers | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 312 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Left Coast Press | Tunniste = ISBN 9781598742459 | www = http://books.google.fi/books?id=bFHUwl60mTEC&pg=PA312&lpg=PA312 | www-teksti = Google Books | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = }}</ref> Ensimmäiset merkit [[vuohi]]sta Suomessa ovat nuorakeraamisen kulttuurin ajalta.
 
== Vasarakirveet ==
Rivi 56 ⟶ 55:
[[Luokka:Suomen esihistoria]]
[[Luokka:Viron historia]]
[[Luokka: Varhaiset indoeurooppalaiset kulttuurit]]
 
[[ca:Cultura de la ceràmica cordada]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorakeraaminen_kulttuuri”