Ero sivun ”Kirkkotalli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pääart. |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
[[Kuva:Närpes church stables.jpg|thumb|300px|[[Närpiö]]n kirkkotalleja.]]
'''Kirkkotalli''' on etäältä kirkkoon tulevien seurakuntalaisten hevosille tarkoitettu [[hirsirakennus]] kirkon läheisyydessä. Kirkkotalleja oli aiemmin käytössä eri puolilla Ruotsia sekä Länsi-Suomessa ja [[Pohjanmaa]]lla. Nämä useimmiten ikkunattomat rakennukset oli joillakin paikkakunnilla jaettu kahteen eri osastoon, toinen hevosille, toinen ihmisiä varten. Paikoin kirkkotalli oli kaksikerroksinen rakennus, jonka alakerrassa oli [[talli]] ja yläkerrassa liedellinen [[kirkkotupa]]. Tällaisessa rakennuksessa oli yleensä ikkunoita.
{{Pääartikkeli|[[Kirkkotupa]]}}▼
Kirkossa kävijät oleskelivat kirkkotallin tuvassa ennen ja jälkeen jumalanpalvelusta. Entisaikaan tuvassa saattoi myös asua [[kirkonkylä]]n [[itsellinen|itsellisiä]] eli ihmisiä, joilla ei ollut omaa maatilaa eivätkä he olleet vakinaisesti kenenkään palveluksessa. Usealla paikkakunnalla kirkkotallit olivat riveissä molemminpuolin maantietä. Joillain paikoin Ruotsissa tällaiseen rakennusryhmään saattoi kuulua pari sataakin rakennusta, jolloin sitä nimitettiin [[kirkkokylä]]ksi. Suomessa tällainen kaupunkimainen taloryhmä on ollut muun muassa [[Kruunupyy]]n kirkon luona.
Suomesta ei ole tietoja asuttavista kirkkotalleista, mutta kirkkotalleja on aikoinaan ollut monessa [[pitäjä]]ssä. [[Vähäkyrö|Vähänkyrön]] kirkon luona pitäjän kullakin talolla oli oma pieni kirkkotallinsa, johon mahtui kaksi tai kolme hevosta. Toisinaan muutamalla kylän talolla oli yhteinen talli, johon oli vain yksi avain. Sen sai haltuunsa se talo, jonka vuoro oli mennä kirkkoon. Kirkossa käynti oli merkityksellistä paitsi sananjulistuksen takia, myös siksi että kirkossa luettiin julkiset kuulutukset, joiden kuuleminen ennen sanomalehtien aikakautta oli tärkeää. Valtiovaltakin on kiinnittänyt kirkkomatkoihin huomiota. Esimerkiksi 1728 velvoitettiin [[Länsi-Pohja]]n maaherra huolehtimaan siitä, että [[Tornio]]n pitäjäläiset hankkisivat itselleen kirkkotupia, joissa he voisivat yöpyä etäällä Tornion kaupungin kapakoiden houkutuksista.▼
{{Pääartikkeli|[[Kirkkokylä]]}}▼
==Katso myös==
▲Suomesta ei ole tietoja asuttavista kirkkotalleista, mutta kirkkotalleja on aikoinaan ollut monessa [[pitäjä]]ssä. [[Vähäkyrö|Vähänkyrön]] kirkon luona pitäjän kullakin talolla oli oma pieni kirkkotallinsa, johon mahtui kaksi tai kolme hevosta. Toisinaan muutamalla kylän talolla oli yhteinen talli, johon oli vain yksi avain. Sen sai haltuunsa se talo, jonka vuoro oli mennä kirkkoon. Kirkossa käynti oli merkityksellistä paitsi sananjulistuksen takia, myös siksi että kirkossa luettiin julkiset kuulutukset, joiden kuuleminen ennen sanomalehtien aikakautta oli tärkeää. Valtiovaltakin on kiinnittänyt kirkkomatkoihin huomiota. Esimerkiksi 1728 velvoitettiin [[Länsi-Pohja]]n maaherra huolehtimaan siitä, että [[Tornio]]n pitäjäläiset hankkisivat itselleen kirkkotupia, joissa he voisivat yöpyä etäällä Tornion kaupungin kapakoiden houkutuksista.
==Lähteet==
| |||