Ero sivun ”Saksalaiset” versioiden välillä

| kokonaismäärä = 100–15080–160 miljoonaa

'''Saksalaiset''' ({{k-de|die Deutschen}}) ovat [[germaaniset kielet|germaanista kieltä]] puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin 80–160 miljoonaa.

Saksalaisuus muodostuu ensisijaisesti [[saksan kieli|saksankielisyydestä]] ja [[Saksa|Saksan liittotasavaltaan]] kohdistuvasta samaistumisesta. MyösSaksan liittotasavallan ulkopuolella elää saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisiä, jotka joskus samaistuvat saksalaisiin. Saksankieliset ovat enemmistönä myös [[Itävalta|Itävallassa]], [[Sveitsi]]ssä ja niiden välissä sijaitsevassa [[Liechtenstein]]issä. Saksankielisiä vähemmistöjä on myös [[Etelä-Tanskan alue|Etelä-Tanskassa]] ja [[Italia]]an kuuluvassa [[Etelä-Tiroli]]ssa.

Saksankieliset väestöt elivät keskiajalta lähtien monien eri kokoisten valtioiden alueelle hajautuneina. Kulttuuri- ja murre-erot olivat ja ovat yhä suuret. Saksalaisten keskuudessa kulkee myös katolisten ja protestanttien uskontoraja. [[Hansaliitto|Hansan]] ja muun kaupan myötä saksankielinen asutus levisi [[Itämeri|Itämeren]] rannikoille ([[baltiansaksalaiset]]). Eri puolilla [[Keski-Eurooppa]]a kaupunkien kauppiaat olivat saksankielisiä. Esimerkiksi [[Transilvania]]an muutti merkittävä määrä saksalaisia. Suuri määrä saksalaisia siirtyi myös viljelemään maata [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]] saksalaissyntyisen keisarinna [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]] pyynnöstä. Heidän jälkeläisiään kutsutaan [[Volgan saksalaiset|Volgan saksalaisiksi]] (''{{k-de|Wolgadeutsche''}}).

Kun saksalainen nationalismi voimistui 1800-luvulla, esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mitä ihmisryhmiä saksalaiset-käsitteen alle voitaisiin sulkea. Jotkut esimerkiksi lukivat saksalaisten joukkoon [[hollantilaiset]], koska näiden puhuma kieli oli lähellä saksaa. Vuonna 1871 perustettu [[Saksan keisarikunta]] miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi. Keisarillisen Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä.

VuonnaOsa 1871näistä perustettu [[Saksan keisarikunta]] miellettiin saksalaiseksi kansallisvaltioksi. Keisarillisen Saksan ja sitä seuranneiden saksalaisten kansallisvaltioiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt merkittäviä saksankielisiä tai saksalaistaustaisia ihmisryhmiä. Näistä osaryhmistä pitää tai on pitänyt itseään saksalaisina. Euroopan alueella tällaisista ryhmistä suurin ovat [[itävalta]]laiset. Itävaltalaisen identiteetin suhde saksalaisiin kansallisvaltioihin on vaihdellut. Ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] suurin osa itävaltalaisista katsoi olevansa saksalaisia, mutta Itävallan perustamisen yhteydessä sitä kiellettiin liittymästä Saksaan. [[Natsi-Saksa]]n [[Anschluss|Itävallan-liittämisen]] ja hävityn sodan jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa oma erillinen kansallisuutensakansansa. [[Sveitsi]]n saksalaiset ja saksaa puhuvat ihmiset kokevat muodostavansa oman, saksankielisen ominaiskulttuurinsa. [[Alsace]]n ja [[Lorraine]]n ({{k-de|Elsass}} ja ''Lothringen'') saksankielisen väestön edustajat ovat identiteetiltään olleet usein pikemminkin ranskalaisia kuin saksalaisia.