Wikipedia

Ero sivun ”Itävallan vapauspuolue” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
kh, tarkemmin lähteen mukaan
Rivi 31:
Itävallan Vapauspuolue FPÖ. saksaksi ''Freiheitliche Partei Österreichs'' perustettiin vuonna 1956. Puolueessa oli perustamishetkellä samoja aatteita kuin maailmansotien välisen ajan ei-fasistisessa kansallismielisessä ''[[Landbund]]''issa ja Saksojen yhdistymistä ajaneessa Suur-Saksan kansanpuolueessa (''Großdeutsche Volkspartei''). Kaksi ensimmäistä puolueen johtajaa [[Anton Reinthaller]] ja [[Friedrich Peter]] olivat entisiä natseja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wienerzeitung.at/nachrichten/archiv/154373_Anton-Reinthaller.html | Nimeke = Anton Reinthaller | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Wiener Zeitung | Viitattu = 14.3.2013 | Kieli = {{de}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://derstandard.at/2187307 | Nimeke = Ex-FPÖ-Obmann Friedrich Peter gestorben | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Der Standard | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.3.2013 | Kieli = {{de}} }}</ref>
 
Vapauspuolue esiintyi 1950-luvulta 1970-luvulla perinteisten puolueiden vastustajana ja kansan tukijana<ref>http://www.valt.helsinki.fi/staff/aunesluo/htyoesim3.htm</ref>. Jörg Haiderista tuli puolueen nuoriso-osaston johtaja vuonna 1970. 1970-luvun lopulla puoluetta johti Alexander Götz. Kun puolueen liberaaleihin kuuluva [[Norbert Steger]] nousi puolueen johtaja, puolue pääsi hallitukseen sosialistisen SPÖ:n kanssa<ref>http://www.valt.helsinki.fi/staff/aunesluo/htyoesim3.htm</ref>. Puolueessa esiintyi hänen aikanaan linjaerimielisyyksiä ja puolue menetti kannattajiaan. Vuonna 1986 puolueen johoon siirtyi [[Jörg Haider]], joka syrjäytti puolueen aikaisemman linjan pangermanistien, konservatiivien ja muiden puolueen linjaa vastustavian ryhmien kanssa. Haiderin linja onkin nostanut puolueen kannatusta. Puolue on puhunut vaalikampanjoissaan muun muassa verorahojen tuhlauksesta, työttömyydestä, korruptiosta, skandaaleista ja yhteiskunnan harjoittamasta holhouksesta. Puolue näyttää haluavan yrittäjille toimintavapautta, verojen alentamista ja lisää yksilönvapautta<ref>http://www.valt.helsinki.fi/staff/aunesluo/htyoesim3.htm</ref>. Haiderin aikana puolue on entistä ankarammin vastustanut ulkomaalaisten tuloa Itävaltaan. Haiderista tuli vuonna 1989 [[Kärnten]]in kuvernööri. Vuonna 1992 puolue julisti ”Itävalta ensin” -ohjelmaa, johon olis liittynyt ulkomaalaisten tulon rajoittaminen ja rikoksia tehneiden ulkomaalaisten ajaminen maasta pois. Ohjelma ajoi puoluejohdon riitoihin, jonka takia puolueen liberaalit erosivat ja perustivat oman puolueen<ref>http://www.valt.helsinki.fi/staff/aunesluo/htyoesim3.htm</ref>. silti Vapauspuolue säilytti monia kannattajiaan. Puolueen menestys 1990-luvulla perustui osaksi Jörg Haiderin karismaattiseen ja taitavaan esiintymiseen. Haider puhui korruptiota ja tehottomuutta vastaan, esiintyi shokeeraavasti, mutta toisaalta kannatti turvallisuutta ja yhteisön perusarvoja<ref>http://www.valt.helsinki.fi/staff/aunesluo/htyoesim3.htm</ref>. Puolue menestyi hyvin Itävallan parlamenttivaaleissa 1999 saaden 26.9&nbsp;% äänistä, ja pääsi hallitukseen toiseksi puolueeksi Wolfgang Schûsselin Kansanpuolueen ÖVP:n kanssa. Tällöin neljätoista Euroopan maata julisti itävallan boikottiin EU:n perusarvojen rikkomisen takia. Syynä oli Itävallan vapauspuolueen edustajien antamat avoimet natseja myötäilevät ja ulkomaalaisvastaiset lausunnot. Haiderin ministerikausi loppui jo helmikuussa 2000. Vuoden 2000 huippukokouksessa Ranskan silloinen presidenttio kieltäytyi Jacques Chirac kieltäytyi seisomasta Itävallan ei-FPÖ:läisen liittokansleri Wolfgang Schüsselin. Boikotti Itävaltaa vastaan kesti seitsemän kuukautta. Se häiritsi EU:n toimintaa. Boikotti päättyi, koska Itävallan hallitus ei ollut rasistinen, vaikka FPÖ:läiset olivat. Boikottia oli purkamassa muun muassa Martti Ahtisaari.
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/vapauspuolueen_hallitusvastuu_pani_itavallan_eu-boikottiin/6114596 | Nimeke = Vapauspuolueen hallitusvastuu pani Itävallan EU-boikottiin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE | Viitattu = 14.3.2013 | Kieli = }}</ref>
 
MuttaPuolue vuonnamenestyi 2002hyvin FPÖItävallan saiparlamenttivaaleissa vain1999 10saaden 26.9&nbsp;% äänistä, muttaja hallituskoalitiopääsi Kansanpuolueenhallitukseen kanssatoiseksi säilyi.puolueeksi 2000-luvullaWolfgang puolueenSchûsselin johtajaKansanpuolueen vaihtuiÖVP:n tiheäänkanssa. VuonnaTällöin 2005neljätoista populistienEuroopan jamaata nationalistisenjulisti ryhmittymänitävallan kiistatboikottiin EU:n hajoittivatperusarvojen puolueenrikkomisen takia. NiinpäSyynä puolueenoli pitkäaikainenItävallan johtajavapauspuolueen erosiedustajien monienantamat muidenavoimet merkittäviennatseja johtohahmojen kanssamyötäilevät ja perustiulkomaalaisvastaiset [[BZÖ|BZÖ:n]]lausunnot. eliHaiderin [[Itävallanministerikausi tulevaisuudenloppui liitto|Itävallanjo tulevaisuudenhelmikuussa liiton]],2000. jostaVuoden tuli2000 FPÖ:nhuippukokouksessa sijastaRanskan Kansanpuolueensilloinen hallituskumppani.presidenttio BZÖJacques oliChirac ulkomaalaisvastaisempi.kieltäytyi seisomasta [[Itävallan parlamenttivaalitei-FPÖ:läisen 2008|Vuodenliittokansleri 2008Wolfgang parlamenttivaaleissa]]Schüsselin vapauspuoluevieressä. saiBoikotti 18&nbsp;%Itävaltaa javastaan 35kesti paikkaaseitsemän alustavien tulosten mukaankuukautta. PuolueSe nousihäiritsi kolmanneksiEU:n suurimmaksi Itävallan parlamentissatoimintaa. Itävallan vapauspuolue ja ItävallanEU tuleveisuudenasetti liittotapausta menestyivättutkimaan näissä vaaleissa hyvinkomitean, koskajohon Itävallassakuului on inflaatiomuun kasvanutmuassa ja talouskasvuMartti heikentuynytAhtisaari. UlkomaalaisiinKomitea suhtaudutaankehui vainSchlusselin Isossa-Britanniassahallituksen epäluuloisemmintoimia kuinrasismia Itävallassa.vastaan, Pääpuolueitavaika epäilläänarvosteli syyttäeräitä jaFPÖ:n joskusjäseniä. syystäkinSen korruptiosta,sosituksesta vaikkaboikotti Itävalta on maailman vähiten korruptoituneita maitapurettiin.<ref name="YLE2">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/itavallan_aarioikeisto_sai_ison_siivun_valtaavapauspuolueen_hallitusvastuu_pani_itavallan_eu-boikottiin/61141276114596 | Nimeke = ItävallanVapauspuolueen äärioikeistohallitusvastuu saipani isonItävallan siivun valtaaEU-boikottiin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE | Viitattu = 14.3.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Vuoden 2002 vaaleissa FPÖ sai vain 10&nbsp;% äänistä, mutta hallituskoalitio Kansanpuolueen kanssa säilyi. 2000-luvulla puolueen johtaja vaihtui tiheään. Vuonna 2005 populistien ja nationalistisen ryhmittymän kiistat hajoittivat puolueen. Niinpä puolueen pitkäaikainen johtaja erosi monien muiden merkittävien johtohahmojen kanssa ja perusti [[BZÖ|BZÖ:n]] eli [[Itävallan tulevaisuuden liitto|Itävallan tulevaisuuden liiton]], josta tuli FPÖ:n sijasta Kansanpuolueen hallituskumppani. BZÖ oli ulkomaalaisvastaisempi. [[Itävallan parlamenttivaalit 2008|Vuoden 2008 parlamenttivaaleissa]] vapauspuolue sai 18&nbsp;% ja 34 paikkaa. Puolue nousi kolmanneksi suurimmaksi Itävallan parlamentissa.
 
Itävallan vapauspuolueen nykyinen puheenjohtaja on [[Heinz-Christian Strache]], joka ei pehmentänyt puheitaan tosin kuin edeltäjänsä Haider.<ref name="YLE2"/>▼
Itävallan vapauspuolue ja Itävallan tuleveisuuden liitto menestyivät näissä vaaleissa hyvin, koska Itävallassa on inflaatio kasvanut ja talouskasvu heikentuynyt. Ulkomaalaisiin suhtaudutaan vain Isossa-Britanniassa epäluuloisemmin kuin Itävallassa. Pääpuolueita epäillään syyttä ja joskus syystäkin korruptiosta, vaikka Itävalta on maailman vähiten korruptoituneita maita.<ref name="YLE2">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/itavallan_aarioikeisto_sai_ison_siivun_valtaa/6114127 | Nimeke = Itävallan äärioikeisto sai ison siivun valtaa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE | Viitattu = 14.3.2013 | Kieli = }}</ref>
 
▲Itävallan vapauspuolueen nykyinen puheenjohtaja vuodesta 2005 on [[Heinz-Christian Strache]], joka ei pehmentänyt puheitaan tosin kuin edeltäjänsä Haider.<ref name="YLE2"/>
 
Vuonna 2010 puolue sai Wienin kunnallisvaaleissa 26% äänistä ja nousi siellä toiseksi suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraattien jälkeen.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/1033454.stm | Nimeke = Timeline Austria | Julkaisija = BBC | Viitattu = 14.3.2013 | Kieli = }}</ref>
 
==Puolueen kannatuksen vaihtelu==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Itävallan_vapauspuolue”