Ero sivun ”Hovin kartano (Vihti)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
karsin puolet nimilistasta nyt alkuun |
Muotoilua |
||
Rivi 1:
{{Merkittävyys|20130314013419}}
'''Hovin kartano''' (myös '''Suontaan Hovi''') on [[kartano]] [[Vihti|Vihdissä]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Myllyniemi, Seppo | Nimeke =Vihdin historia 1800-1918 | Vuosi =1990 | Luku = | Sivu = 51-52| Selite = | Julkaisupaikka =Vihti | Julkaisija =Vihdin kunta | Tunniste =ISBN 952-9056-0-1 | Kieli = }}</ref> Kartano sijaitsee noin kolme kilometriä Vihdin kirkonkylästä itään. Perimätieto kertoo [[Ruotsin kuningas]] [[Kustaa III]]:nnen yöpyneen Hovissa eräällä matkallaan
Hovin ensimmäisiä omistajia ovat olleet Olli Ollinpoika
▲'''Hovin kartano''' (myös '''Suontaan Hovi''') on [[kartano]] [[Vihti|Vihdissä]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Myllyniemi, Seppo | Nimeke =Vihdin historia 1800-1918 | Vuosi =1990 | Luku = | Sivu = 51-52| Selite = | Julkaisupaikka =Vihti | Julkaisija =Vihdin kunta | Tunniste =ISBN 952-9056-0-1 | Kieli = }}</ref> Kartano sijaitsee noin kolme kilometriä Vihdin kirkonkylästä itään. Perimätieto kertoo [[Kustaa III]]:nnen yöpyneen Hovissa eräällä matkallaan 1788-1789 sodan aikana. Hovia isännöi tuolloin Nassokin-suku.
▲Hovin ensimmäisiä omistajia ovat olleet Olli Ollinpoika 1539-71, Matti Jussinpoika 1572-74 ja Jaakko Sipinpoika 1575-84. Omistaja Jakob Karlson Skoo aateloitiin 1630 vaiheillla, aateloituna Hästesko-Fortuna 1627-52. Axel Gotthard Nassokinin ja hänen perillistensä aikana 1769-84 tila oli 1784-1812 jaettuna kahteen osaan. Gustav Adolf Engblom, kruununnimismies omisti tilan 1838-74.
[[Museovirasto]] on määritellyt kartanoa ympäröivän Suontaan viljelymaiseman yhdeksi Suomen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä]].<ref>{{RKY|id=4838|Nimi=Suontaan viljelysmaisema}}</ref>
| |||