Ero sivun ”Kasvillisuusvyöhyke” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 12851590, jonka teki 83.150.94.231 (keskustelutekstiä poistaessa olisi hyvä lukea perustelu
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Viitteetön}}
[[Kuva:Kasvillisuus.png|thumb|right|400px|Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet.]]
'''Kasvillisuusvyöhykkeet''' eli '''kasvillisuusalueet''' ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita. Pääasiassa alueen kasvillisuus määrittyy [[ilmasto]]n ja [[maannos|maannoksen]] perusteella. On olemassa useita eri tapoja jakaa maapallon kasvillisuus vyöhykkeisiin. Läheinen käsite ''[[biomi]]'' – tietynlainen eliöiden elinympäristö – vastaa kuivalla maalla sijaitessaan lähestulkoon kasvillisuusvyöhykettä, mutta ne ovat kuitenkin eri asioita.
Rivi 5 ⟶ 6:
 
==Kasvillisuusvyöhykkeisiin vaikuttavat tekijät==
Merkittävin vaikutus kasvillisuuden tyyppiin on kullakin alueella vallitseva [[ilmasto]], etenkin lämpötila ja sademäärä sekä niiden kausittaiset vaihtelut. Vuoristoisilla seuduilla kasvillisuus muuttuu vyöhykkeelliseksi: korkeammalle mentäessä ilma kylmenee ja kasvillisuus muuttuu vaatimattomammaksi samaan tapaan kuin päiväntasaajalta poispäin mentäessä; lisäksi vuorten vastakkaisilla rinteillä sadeolosuhteetsade- ja lämpöolosuhteet voivat olla erilaiset.
 
Paikalliset kasvupaikkatekijät voivat luoda ympäristöstään poikkeavia, joskin tavallisesti pieniä kasvillisuusvyöhykkeitä. Seisova vesi tai pohjaveden sijainti lähellä maanpintaa luovat ympäristöään hedelmällisempiä kasvillisuusalueita. Myös maan ravinnekoostumus voi vaikuttaa kasvillisuuteen – esimerkiksi [[kalkki]]pitoinen maaperä suosii tiettyjä kasveja, kun taas monet kasvit eivät kasva siinä lainkaan. Maaperän suolaisuus vaikuttaa myös kasvillisuuteen merkittävästi. Paikalliset [[pienilmasto]]t luovat omia kasvillisuusvyöhykkeitään.
 
Koska keskilämpötila ja -sademäärä vaihtelevat erialueiden alueillavälillä asteittainliukuvasti, eivät kasvillisuusvyöhykkeidenkään rajat tavallisesti ole jyrkkiä. Esimerkiksi metsä voi muuttua aroksi siten, että ympäristöään kosteammilla paikoilla voi aron keskellä vielä kasvaa pieniä metsäsaarekkeita. Lauhkea lehtimetsävyöhyke ja pohjoinen havumetsävyöhyke sekoittuvat keskenään hemiboreaaliseksi sekametsävyöhykkeeksi.
 
==Jako lämpövyöhykkeittäin==