Ero sivun ”VT-linja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 3 Wikidatan sivulle d:q2075994 siirrettyä kielilinkkiä |
w fix |
||
Rivi 5:
Ylipäällikkö antoi 6. marraskuuta 1941, määräyksen Karjalankannaksen armeijakunnille, että niiden oli määrä suunnitella etulinjan taakse tukilinja.<REF name="AutoXS-1"/> Näin suunniteltiin VT-linja, jonka rakenustöitä tehtiin vuosina 1942–1943, joihin osallistui pääosin Kannaksen yleisreservejä, joka oli perin vähäinen joukko näinkin suureen rakennusurakkaan.<REF name="v1"/> Myöhemmin linjan rakennustöissä käytettiin päälinjasta (Mannerheim-linja) taakse reserviin vedetyt 3. ja 18. divisioonan sekä Ratsuväkiprikaatin miehet aina Neuvostoliiton suurhyökkäyseen asti.<ref name="v2"/> Rakennustöiden johtoon Mannerhein määräsi Yleisesikunnan päällikön kenraaliluutnantti [[Edvard Hanell]]in 28. tammikuuta 1942 alkaen.<ref name="v3"/>
VT-linja kulki Suomenlahdelta Vemmelsuusta Sahakylään, jossa se ylitti Viipurin–Leningradin radan ja jatkoi Kuutterselän kylään ja edelleen Kotselän kylään ja eselleen Kivennavan, [[Siiranmäki|Siiranmäen]] kautta Kirjasalon rajamutkaan, josta se siirtyi valtakunan rajan poikki Neuvostoliiton puolelle Raasulissa. Raasulista linja jatkoi Raudun eteläpuolitse Riiskaan Vuoksen suvannon rannalle ja edelleen Taipaleenjokea pitkin Laatokkaan.<REF name="AutoXS-2"/>
Puna-armeijan [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|suurhyökkäyksen]] alkaessa kesäkuussa [[1944]] oli VT-linja vielä keskeneräinen. Se oli linnoitettu jotensakkin Vemmelsuulla ja Kivennavan kaistalla sekä joltisakkin Sahakylässä ja Viipurin–Leningradin radan varressa.<ref name="v1"/> Näin tämä keskeneräinen tukiasema murtui [[Kuuterselän taistelu|Kuuterselässä]] [[15. kesäkuuta]].<REF name="AutoXS-3"/> Samaan aikaan puolustus murtui Suomenlahden lähellä, ja vaikka [[
== Lähteet ==
| |||