Versio 12. maaliskuuta 2013 kello 00.17 muokkaa Ppntori (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 96 518 muokkausta –{{Yhteistyöartikkeli}} ← Vanhempi muutos		Versio 12. maaliskuuta 2013 kello 00.41 muokkaa kumoa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 549 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 34: '''Äyriäiset''' (''Crustacea'') ovat [[niveljalkaiset\|niveljalkaisten]] pääjaksoon kuuluvia, [[kidukset\|kiduksilla]] hengittäviä [[eläinkunta\|eläimiä]]. [[Maapallo]]lta äyriäisiä tunnetaan noin 52 000 lajia, [[Suomi\|Suomesta]] noin 350. == Ulkonäkö ja rakenne == Useimmilla äyriäisillä on [[kitiini]]n peittämä, jaokkeista koostuva vartalo, joka on jakautunut päähän, keskiruumiiseen ja takaruumiiseen. Niillä on kaksi paria [[tuntosarvi]]a, sekä suussa yksi pari yläleukoja ja kaksi paria alaleukoja. Keskiruumiissa on vaihteleva määrä raajoja, joita käytetään liikkumiseen tai tarttumiseen. [[Ruoansulatus]] on kaksiaukkoinen, [[ruoansulatuskanava]] suora ja lyhyt. Hermosto on tikapuumallinen. Monet äyriäiset käyttävät eläinravintoa, mutta osa syö myös kasvinosia. Koska äyriäisten kitiinistä ja kalkista muodostuva kuori ei veny, on kasvavan äyriäisen aika-ajoin vaihdettava (”luotava”) se. Tämä on vaarallinen vaihe, sillä kuorettomana äyriäinen on suojaton. == Elintavat ja elinympäristö == Monet äyriäiset käyttävät eläinravintoa, mutta osa syö myös kasvinosia. Koska äyriäisten kitiinistä ja kalkista muodostuva kuori ei veny, on kasvavan äyriäisen aika-ajoin vaihdettava (”luotava”) se. Tämä on vaarallinen vaihe, sillä kuorettomana äyriäinen on suojaton. Äyriäisistä valtaosa elää meressä, mutta monet äyriäiset ovat sopeutuneet makeaan veteen. Lisäksi on myös täysin kuivalla maalla eläviä lajeja (muun muassa monet [[siirat]]). Suurin osa lajeista elää itsenäisesti, mutta muutamat ovat [[parasiitti]]sia ja elävät isäntäeläimiinsä kiinnittyneinä. [[Merirokko\|Merirokot]] elävät aikuisvaiheensa alustaan kiinnittyneenä. Äyriäisnaaras kantaa usein muniaan mukanaan. Tyypillisesti äyriäisillä on kuoriutumisen jälkeen toukkavaihe, mutta ei aina (esimerkiksi [[ravut]]). [[Kuva:Meyers b10 s0176a.jpg\|thumb\|left\|400px\|Äyriäisten kirjoa:Ylärivissä vasemmalta [[hankajalkaiset\|hankajalkainen]], [[siirat\|siira]] (pieni), [[siimajalkaiset\|siimajalkaisia]], [[taskuravut\|taskurapu]] (ylempi), [[katkat\|katka]] (alempi), [[vesikirput\|vesikirppu]]. Alarivissä [[kilpikidusjalkaiset\|kilpikidusjalkainen]], valastäi (katka), [[sirkkaäyriäiset\|sirkkaäyriäinen]], [[ravut\|rapu]], [[kalatäit\|kalatäi]], [[molukkirapu]] (nykyluokituksessa ei äyriäinen). ''Meyers Konversations-Lexikon'', 1890–1895.]] == Ihminen ja äyriäiset == Joitakin äyriäislajeja käytetään ruoaksi. Näitä ovat joki- ja täplärapu, hummeri, langusti ja taskurapu.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.chipsters.fi/fi/ruokakoulu/yri-iset-ja-nilvi-iset \| Nimeke = Äyriäiset ja nilviäiset \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Chipsters \| Viitattu = 11.3.2013 \| Kieli = }}</ref> Äyriäiset voivat aiheuttaa ruoka-aine-allergiaa.<ref>[http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/ruoka-allergeenit/yleisimmat_ruoka-allergian_aiheuttajat/ayriaiset_ja_nilviaiset__mm._simpukat__mustekalat__osterit__etanat_ Äyriäiset, ja nilviäiset (mm. simpukat, mustekalat, osterit, etanat)] Evira</ref> == Lähteet == {{Viitteet}} == Aiheesta muualla ==

Ero sivun ”Äyriäiset” versioiden välillä