Ero sivun ”Alankomaiden valtaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) p kh + w |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 25:
Hyökkäyksessä käytettiin maahanlaskujoukkoja valtaamaan etenemiselle tärkeät maastonkohdat ennen maajoukkojen alueelle saapumista. [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Saksan ilmavoimien]] tukemana maahanlaskujoukot valtasivat muun muassa lentokentät sekä keskeiset kaupungit kuten [[Rotterdam]]in ja [[Haag]]in. Sotatoimet päättyivät pian [[Rotterdamin pommitus|Rotterdamin pommituksen]] jälkeen ja saksalaisten uhattua pommittaa muitakin kaupunkeja. Alankomaat pysyi saksalaisten miehittämänä aina vuoteen 1945 saakka.
== Taustaa ==
Saksan hyökättyä Puolaan Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska julistivat Saksalle sodan, mutta varsinaiset sotatoimet eivät länsirintamalla alkaneet. Talvi 1939-1940 tunnetaankin [[valesota]]na liittoutuneiden varustaessa joukkojaan pitkään sotaan ja Saksan saattaessa Puolan valtauksen päätökseen. Adolf Hitler antoi 9. lokakuuta johtajan määräyksen Alankomaiden valtaamisesta ja vallatun maan käyttämisestä tukikohtana hyökättäessä Britteinsaarille. Suunnitelmaan sisältyi ehkäisevä hyökkäys Ruhrin aluetta uhanneita liittoutuneiden joukkoja vastaan.
Alankomaiden asevoimat olivat heikosti valmistautuneet vastarintaan. Hitlerin tullessa valtaan aloitti Alankomaat uudelleen varustautumisen, mutta merkittävästi hitaammin kuin Ranska ja Belgia ja vasta 1936 puolustusbudjettia alettiin merkittävästi kasvattamaan. Alankomaiden hallitus kuitenkin vältti naapurimaansa provosoimista eikä sitä pidetty julkisesti akuuttina uhkana. Osasyynä tähän oli maiden välinen kauppa.
== Alankomaiden asevoimat ==
Alankomaiden maavoimiin kuului kahdeksan varustettua jalkaväkidivisioona, joista oli muodostettu neljä armeijakuntaa. Tämän lisäksi oli yksi motorisoitudivisioona ja kaksi erillistä prikaatia, joista kumpaankin kuului viisi pataljoonaa. Kaikki loput yhtymät perustettiin keveinä jalkaväkipataljoonina, jotka oli hajautettu ympäri maan jarruttamaan hyökkääjän etenemistä. Kokonaisvahvuuden ollessa 48 rykmenttiä ja 22 erillistä pataljoonaa vartioimassa rajaa.
Panssarijoukkoihin kuului yksi Renault FT 17, johon oli yksi kuljettaja. Vaunun ainoana tehtävänä oli testata erilaisten panssariesteiden toimivuutta. Lisäksi oli kaksi panssariautokomppaniaa, joissa kummassakin oli tusina Landsverk M36 tai M38 panssariautoja. Lisäksi oli käynnissä tusinan DAF M39 panssariauton hankinta, mutta osa niistä oli edelleen aseistamatta. Tykistöön kuulunut viiden Carden-Lloyd Mark VI tanketin muodostama joukkue täydensi Alankomaiden panssariaseen.
Tykistöllä oli 676 haupitsia ja kenttätykkiä. Näistä 310 oli osittain Alankomaissa lisenssillä valmistettuja Kruppin 75 millimetrin kenttätykkejä, joita täydensi 52 kappaletta Boforsin 105 millimetrin haupitseja. Lisäksi oli 144 kappaletta Kruppin 125 millimetrin ja 40 kappaletta 150 millimetrin FH13 tykkiä sekä 72 kappaletta Kruppin 150 millimetrin L/24 ja 28 kappaletta Vickersin 152 millimetrin L/15 haupitseja. Panssarintorjuntaan oli 386 kappaletta tehokkaita Böhlerin 47 millimetrin L/39 -tykkejä, mutta niitä oli liian vähän määrän ollessa vain noin kolmannes tarpeesta.
Alankomaiden lentoyksiköt olivat osa maavoimia ja niiden kalustona oli 10. toukokuuta kaikkiaan 155 lentokonetta. Nämä olivat:
*28 Fokker G.1 kaksimoottorista hävittäjää
*31 Fokker D.XXI hävittäjää
*7 Fokker D.XVII hävittäjää
*10 Fokker T.V kaksimoottorista pommittajaa
*15 Fokker C.X pommittajaa
*35 Fokker C.V pommittajaa
*12 Douglas DB-8 syöksypommittajaa
*17 Koolhoven FK-51 tiedustelukonetta
eli koneista 74 oli kaksitasoisia. Koneista oli operatiivisessa käytössä 125 kappaletta loppujen ollessa koulutuskäytössä. Lisäksi nelisenkymmentä lentokonetta kuului laivastoon.
{{Käännös|:en:Battle of the Netherlands}}
| |||