Ero sivun ”Musta hevonen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Tarkennettu Paasikiven ehdokkuutta
Rivi 5:
Suomessa nimitystä on käytetty ennen kaikkea [[presidentinvaalit|presidentinvaalien]] yhteydessä. Sillä tarkoitettiin henkilöä, jota ei ennen vaaleja ollut asetettu presidenttiehdokkaaksi, mutta joka kuitenkin sai ääniä [[valitsijamies]]ten toimittamassa presidentinvaalissa.
 
[[Vuoden 1919 hallitusmuoto|Vuoden 1919 hallitusmuodon]] mukaan vaalin toimitti 300 yleisillä vaaleilla valittua valitsijamiestä. Alkujaan perustuslaissa ei ollut säädöksiä siitä, keitä valitsijamiehet saivat äänestää presidentiksi, ja niinpä joskus he saattoivatkin äänestää myös "mustaa hevosta", toisin sanoen muuta henkilöä kuin ennen vaaleja asetettuja presidenttiehdokkaita. [[Suomen presidentinvaali 1925|Vuonna 1925]] valitsijamiehet valitsivatkin [[Lauri Kristian Relander]]in presidentiksi, vaikka häntä ei ollut ennen valitsijamiesvaaleja asetettu ehdokkaaksi. Vuonna [[Suomen presidentinvaali 1956|1956]] siihenastinen presidentti [[Juho Kusti Paasikivi]] saipyydettiin yllättävästiehdokkaaksi joukontoiselle ääniä toisessa äänestyksessääänestyskierrokselle, vaikka hän ei enää ollut ehdokkaanaehdolla vaaleissa. Paasikivi ei kuitenkaan päässyt kolmanteen äänestykseen.
 
[[Suomen presidentinvaali 1982|Vuoden 1982 presidentinvaalien]] edellä [[Keskustapuolue]]en johto kannatti puolueen presidenttiehdokkaaksi [[Ahti Karjalainen|Ahti Karjalaista]], mutta puoluekokous valitsi ehdokkaaksi [[Johannes Virolainen|Johannes Virolaisen]]. Tällöin julkisuudessa esiintyi arveluja, että puoluekokouksen päätöksestä huolimatta Keskustapuolueen valitsijamiehet saattaisivat kuitenkin äänestää Karjalaisen "mustana hevosena" presidentiksi. Kaikki valitsijamiesehdokkaat kuitenkin kiistivät aikovansa näin tehdä, eikä Karjalainen saanutkaan enää presidentinvaaleissa yhtään ääntä.