Ero sivun ”Lappalaiset” versioiden välillä

948 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(pois sotkentaa)
Eri karjalaisryhmät ovat käyttäneet lappalais-nimitystä sekä itsestään että toisistaan. Esimerkiksi [[Itä-Karjala]]ssa pohjoisempana asuvia ihmisryhmiä on nimitetty lappalaisiksi aivan viime aikoinakin, vaikka nämä eivät saamelaisia olekaan. Samoin myös Suomen Etelä-Karjalassa Lappeen kihlakunnan asukkaiden oma perinteinen nimitys on ''lappalainen'', jota myös naapurit ovat käyttäneet<ref>; Kantonen Marja 1993, Lappeen murretta. Suomen kielen näytteitä 36. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki, sivu 37:5</ref> Idässä esimerkiksi [[lyydiläiset]] kutsuvat pohjoispuolellaan asuvia eteläkarjalaisia lappalaisiksi.<ref>http://www.tie.to/lyydit/lintukoto.html</ref> [[Viena]]laiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä ''Tulilappi'', ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin "tulilappalaisina". Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan.
 
Maanviljelyn yleistyessä nykyisen saamelaisalueen eteläpuolella asuvat lappalaiset sulautuivat vähitellen muuhun väestöön. Muutamat Etelä-Suomen paikannimet (esimerkiksi [[Lappi (kunta)|Lappi]], Lapinniemi ja [[Lapinjärvi]]) viittaavat näihineteläisiin lappalaisiin. Saamelaisperäisiä paikannimiä tavataan lähes koko Suomessa, mutta ne lisääntyvät pohjoisemmas mentäessä.<ref name="multiple">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikkola, Leena | Nimike=Lapin historia. s. 13 | Julkaisija=Lapin lääninhallitus - Lapin Maakuntaliitto | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-99371-8-8}}</ref>
 
Suomen lappalaisväestö kartoitettiin viimeksi Lapin komitean toimesta 1940-luvun lopussa, ja kukin yksilö sijoitettiin komiteanmietinnön liitteenä olevaan karttaan. Tiedot kerättiin yleensä seurakunnittain, joissa kirkkoherra laati luettelon seurakuntansa lappalaisista. Saamelaisalueella nimitystä lappalainen pidettiin halveksivana, ja sen tilalle tuli nimitys saamelainen, jolla tarkoitettiin samaa väestöä kuin komiteatyössä kartoitettua. Suomen saamelaisväestö selvitettiin sitten monipuolisesti 1960-luvun alussa, ja tämän selvityksen pohjalta on syntynyt nykyisten saamelaiskäräjävaalien äänestysluettelo. Kun nimitys lappalainen jäi ikään kuin vapaaksi, monet Inarin ja Enontekiön suomalaissukujen jäsenet alkoivat kutsua itseään lappalaisiksi.
 
Lappalaista ei pidä käyttää tarkoittaessa [[Lapin maakunta|Lapin nykymaakunnan]] alueella asuvaa tai sieltä kotoisin olevaa (suomalaista) henkilöä, vaan oikea termi tähän on ''lappilainen''.
Rekisteröitymätön käyttäjä