Ero sivun ”Nenetsia” versioiden välillä

|hallinnollinen keskus = [[Narjan-Mar]] (21 &nbsp;658 as.)<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>

|pinta-ala = 176 &nbsp;700

|väkiluku = 42 &nbsp;090

|bkt = 145 &nbsp;750,1 milj. <code>[[ISO 4217|RUB]]</code><ref name="BKT-RU-19982010"/><br><small>(eli 0,39&nbsp;% Venäjän BKT:stä)</small>

|bkt_asukasta_kohti = 3 &nbsp;462,820 kRUB,<br><small> noin 84 &nbsp;831 EUR<ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>(eli 1&nbsp;323&nbsp;% Venäjän keskiarvotasosta)</small>

Ilmasto on ankara ja arktinen. Tammikuun keskilämpötila vaihtelee lounaisosien -12 asteesta koillisen -22 Celsius-asteeseen. Heinäkuun keskilämpötila kohoaa piirikunnan pohjoisosissa +6 &nbsp;°C ja +13 &nbsp;°C:een etelässä. Vuotuinen sademäärä on 350 mm luokkaa (280...420280–420 mm).<ref name="Kommersant-Nenetsia"/>

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Nenetsian väestö jakaantui etnisiin ryhmiin seuraavasti: [[venäläiset|venäläisiä]] 66,13 % (26&nbsp;648), [[nenetsit|nenetsejä]] 18,62 &nbsp;% (7&nbsp;504), [[komit|komeja]] 8,99 &nbsp;% (3&nbsp;623), muita 6,26 &nbsp;% (2&nbsp;524). Lisäksi 4,2 &nbsp;% (1 &nbsp;791) väestöstä ei ilmoittanut omaa etnistä ryhmäänsä.<ref name="RuCensus2010_tab7"/>

Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan Nenetsian osuus maan [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] oli vuonna 2010 yhteensä 145,8 miljardia ruplaa, mikä vastasi 0,4 prosenttia koko Venäjän BKT:stä.<ref name="BKT-RU-19982010"/> Koska alueella asui saman vuoden väestönlaskennan mukaan pysyvästi vain runsas 42 tuhatta henkeä (kaasu- ja öljytyöläiset eivät ole pääsääntöisesti mukana, koska he ovat yleensä kirjoilla muualla), laskennallinen BKT henkeä kohti määritelty nousi Nenetsien autonomisessa piirikunnassa maan korkeimmaksi eli 3 &nbsp;469 tuhanteen ruplaan henkeä kohden (noin 84 &nbsp;831 EUR).<ref name="BKT-RU-19982010"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>

Piirikunnassa harjoitetaan myös [[porotalous|porotaloutta]], [[kalastus]]ta, turkiseläinten pyyntiä- ja tarhausta, hylkeen pyyntiä sekä elintarvike- ja sahateollisuutta. Piirikunnassa arvioitiin olevan noin 157 &nbsp;000 poroa vuonna 2007. Porotaloutta harjoitetaan osaksi neuvostoajalta periytyvissä poroprikaateissa tai niiden seuraajayhteisöissä. Alueella on noin 20 porotilaa tai -yhteisöä; poronhoidon parissa työskenteli kuitenkin vain noin 900 henkeä vuonna 2004. Heistä moni oli etniseltä taustaltaan alueen alkuperäisväestöä. Porojen laidunmaat ovat osaksi Komin alueella. Porotaloutta tuetaan taloudellisesti.<ref name="IPY-NenetsAO-Facts"/> Porotaloudessa työskentelevät hankivat tuloja osallistumalla myös kaupalliseen kalastukseen, joka on pääosin muiden kuin alueen alkuperäisväestön hallinnassa.<ref name="IPY-NenetsAO-Facts"/> Karjanhoito ja vähäinen maanviljely tuottaa meijerituotteita ja perunoita sekä kasvihuonetuotteita. {{lähde}}

Narjan-Marin läheisyydessä on maanteitä, mutta piirikunnan maantieverkko on ollut pitkään erillään Venäjän muusta maantieverkosta.<ref name="Automobil Atlas Rossija"/> Ympärivuotisesti liikennöitävä maantieverkko ulottui aiemmin [[Komin tasavalta|Komin tasavallan]] [[Usinsk]]in suunnalta alueen etelä- ja keskiosien öljyntuotantokentille, esimerkiksi [[Harjaginski]]n (Harjagan) työtaajamaan, jossa [[Lukoil]]in, [[Total]]in ja muiden öljy-yhtiöiden työntekijät myös majoittuvat. Narjan-Marista lähtevä tie ulottui puolestaan itään piirikunnan keskiosien suuntaan. Komin kanssa tehtyjen hankesuunnitelmien mukaan vuoteen 2025 mennessä ympärivuotinen maantieyhteys aiotaan ulottaa Nenetsiaan rakentamalla osin kokonaan kantatietä osin [[ikirouta|ikiroudan]] yli välille [[Syktyvkar]]–[[Petšora (kaupunki)|Petšora]]–[[Usinsk]]– Nenetsian Narjan-Mar. Suuren tiesuunnitelman perustelujen mukaan mukaan 174 kylää tai muuta taajamaa ja jopa 500 &nbsp;000 henkeä pääsisi näin Komista ja lähialueilta ympärivuotisen tieyhteyden piiriin.<ref name="KomiInvestments"/> Uusien digitaalisten karttojen mukaan jonkinlainen tieyhteys Komin tasavallan Usinskista olisi kuitenkin jo olemassa Narjan-Mariin (esimerkiksi [[OpenStreetMap]]).