Ero sivun ”Ranskan taide” versioiden välillä

[[Keltit]] asettuivat Ranskaan [[400-luku eaa|400-luvulta eaa]] ja heidän taiteensa muistutti joka tavalla kelttiläistä taidetta, jota tuohon aikaan syntyi kaikkialla Euroopassa (vaikka ranskalaiset mielellään käyttävätkin siitä nimeä ”l’art gaulois”). Tämä kelttien taide, ”dessin curvilingne”, joka muodostuu suureksi osaksi tarve-esineistä ja koruista, on koristeltu [[Antiikin_Kreikan_kulttuuriAntiikin Kreikan kulttuuri|kreikkalaisen]] ja [[Rooman valtakunnan kulttuuri|roomalaisen]] mallien mukaan abstraktein, pyörein ja kiertävin muodoin. Usein sanotaan, että nämä ovat epätyypillisiä [[historiallinen aika| historiallisen ajan]] teosten asiallisuuteen ja tasapainoisuuteen verrattuna.

[[File:Minuscule caroline det_2det 2.jpg|thumb|200px|[[Liturgia|Liturginen]] teksti on kirjoitettu [[karolingit|karolingisella]] [[minuskeli]]lla.]]

* ''Notre-Dame'', [[Jumièges]], noin [[1040]]-[[1070]].

[[Benediktiinit]], joiden pääluostari sijaitsi [[Burgundi]]ssa, pystyttivät kirkkoja, joissa yhdistyivät saatujen vaikutteiden parhaat piirteet. [[Cluny]]n luostarikirkko rakennettiin useassa vaiheessa kahdensadan vuoden aikana, kunnes se kehittyi [[1109 ]] kuolleen [[apotti]] Hugon aikana viisilaivaiseksi [[basilika]]ksi, jossa oli pylväskäytäviä, suippokaaria, [[triforium]], [[klerestorio]] ja kaksi poikkilaivaa sekä suunnaton kuori ja ambulatorium, jota kaikkea ympäröivät tusina [[apsis]]ta ja useita torneja. Burgundilainen tyyli sai paljon seuraajia koko Ranskassa ja siitä tuli tärkeä piirre [[gotiikka|goottilaisiin]] [[katedraali|katedraaleihin]].

* ''[[Clunyn luostari|Clunyn luostarikirkko]]kirkko'' [[910]], [[950]] ja [[1088]].

Kuten kirkkojen seinät, kaikki romaanisen kauden patsaat olivat maalattuja, mutta väriloistosta on nykyisin jäljellä vain vähäpätöisiä palasia. Poikkeuksen muodostaa [[Vienne]]n departementissa sijaitsevaa Saint-Savin-sur-Gartempen luostarikirkkoa ''(Abbaye de Saint-Savin-sur-Gartempe)'', jota pidetään romaanisen arkkitehtuurin kypsimmän kauden tuotteena. Sen hyvin säilyneitä [[Fresko|freskojafresko]]ja [[Holvi#Tynnyriholvi|tynnyriholvin]] laella, [[asehuone|asehuoneessa]]essa ja [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuori]]ssa on kutsuttu romaanisen taiteen vastineeksi [[Renessanssin taide|renessanssimaalauksille]] [[Sikstiiniläiskappeli]]ssa. Niissä ei ole yritystä tilavaikutelman luomiseen vai luonnonmukaisuuteen, vaan niissä on esitetty vain muutamaa [[Väriaine|maaväri]]ä käyttäen eeppisiä kohtauksia niin, että ne näyttävät tosilta todellisuuden tuolla puolen.

[[Skolastiikka|Skolastikot]] [[Albertus Magnus]] ja [[Tuomas Akvinolainen]] opettivat [[Pariisi]]ssa ja seuraavan vuosisadan ajan vallitsi uudelleenarviointi [[Aristoteles|Aristoteleen]] hengessä, jota he opettivat. [[Luonto]]a ei pidetty enää likaisena, vaan tiedon tärkeimpänä lähteenä. [[Uskonto]] säilyi tärkeimpänä syynä luoda [[taide|taidetta]]tta ja kirkko oli edelleenkin tärkein taiteen tilaaja. Luonto tulkittiin kuitenkin nyt [[Jumala]]n luomistyön [[symboli]]sena esityksenä ja luonnon tutkiminen joutui uudelleen keskipisteeseen.

Aina [[Satavuotinen sota|satavuotiseen sotaan]] asti Ranska oli [[äly]]llisen, [[tekniikka|teknisen]] ja [[taide|taiteellisen]] kehityksen keskus. Sodan vuoksi taiteen johtoasema joutui Ranskan ulkopuolelle. Myöhäisgotiikka onkin suuressa määrin [[Saksa|saksalaistasaksa]]laista, [[Englanti|englantilaistaenglanti]]laista ja [[Espanja|espanjalaistaespanja]]laista taidetta.

Noin vuonna[[1200]] löytyi ensimmäisen kerran täysgotiikalle ominainen tasapaino yksityiskohtien ja kokonaisuuden välille. '''[[Chartresin katedraali|Chartres'in katedraali]]ssa''' yläkerros korvattiin [[trifolium]]illa ja kaarista tehtiin korkeampia samalla kun [[klerestorium]]ista tuli selvästi aikaisempaa kookkaampi. Tämän seurauksena keskilaivan yläosa tulvi nyt valoa ja väriä. Kaikkea sitoivat yhteen holvituet ja ruoteet, jotka muodostivat järjestelmällisen kokonaisuuden lattiasta lakikiviin ja muodosti tukipilarien kanssa kevyen vaikutelman. [[Kuori (arkkitehtuuri)|Kuori]]sta tehtiin melkein yhtä suuri kuin keskilaivasta ja se ympäröitiin ambulatoriumilla, joka päästi tilaan vielä enemmän valoa.

Katedraalien lasimaalauksista tuli tärkeä osa gotiikan kuvailmaisua ja ne vaikuttivat voimakkaasti [[miniatyyri|miniatyyrimaalaukseen]]maalaukseen, jonka keskus syntyi [[Pariisin yliopisto]]on [[Latinalaiskortteli]]. Kun munkit olivat aikaisemmin varustaneet kirjoja kokosivun kuvilla, sovelsivat nyt maallikot [[medaljonki|meldaljonkeja]] niin, että kuvitus ja teksti muodostivat yhtenäisen sommitelman. Usein sommitelma ympäröitiin erilaisilla ornamenteilla ja kiekurakuvioilla. Toisin sanoen vaikutelma oli sama kuin rikkaasti koristelluissa katedraaleissa. Tunnettuja teoksia ovat esimerkiksi Jean Pucellen ''Brévière de Belleville'', noin [[1320]] ja [[Limbourgin veljekset|Limbourg -veljesten]] tuntien kirja ''[[Les Très Riches Heures du Duc de Berry]]'' [[1300-luku|1300-luvun]] lopulta. Vuosisadan vaihteen seudulla keskiajalle tyypilliset tyylitellyt kuvat muuttuivat vähitellen merkittävästi realistisempaan suuntaan. Paul, Jean ja Hermann de Limbourgin kuvausta ranskalaisesta helmikuusta on kutsuttu taidehistorian ensimmäiseksi talvikuvaksi.

Ranskalainen maalaustaide sai vahvoja [[Italia|italialaisiaitalia]]laisia vaikutteita, kun [[Renessanssin taide|renessanssitaiteilija]] [[Simone Martini]] työskenteli [[paavi]]n hovissa [[Avignon]]issa 1300-luvun puolivälissä. Hänen seuraajiaan on tapana kutsua Avignonin koulukunnaksi, École d’Avignon. [[Burgundi]]ssa taas vaikutti [[flaamit|flaamilainen]] maalaustaide realistisempaan suuntaan, ”École fanco-flamande”, esimerkkinä [[Jean Malouel]]. Erilaisten erityisiä ranskalaisia piirteitä osoittaneiden sekatyylien esikulkijoina voidaan mainita esimerkiksi [[Moulinsin mestari]] ja [[Jean Fouquet]]. Heidän yhdistelmänsä realistisesta ja psykologisesta kuvauksesta muodosti pohjan selkeästi ranskalaiselle taiteelle seuraavina vuosisatoina.

* [[Georges_Seurat|Georges Seurat]]