Ero sivun ”Kaarle Henrikinpoika Horn” versioiden välillä

Horn puolusti [[Pitkä viha|pitkän vihan]] aikana [[Tallinna]]a venäläisiä vastaan vuosina 1570–1571 ja 1577. Hän valtasi [[Läänemaa]]n 1581 ja toimi [[Narva]]n [[käskynhaltija]]na vuosina 1581–1582 ja 1588–1590. Valtaneuvos hänestä tuli vuonna 1588. Horn joutui [[Juhana III]]:n epäsuosioon jouduttuaan luovuttamaan [[Kaprio]]n, [[Jaama]]n ja [[Iivananlinna]]n venäläisille. Hänet tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin viime hetkellä mestauspaikalla. Horn jäi aluksiasettui kuningas [[Sigismund]]inia puolellevastaan [[Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu|sisällissodassa]], vaikka tämän isä olikinoli ollut Juhana III, ja yritti Suomessa Kaarle-herttuan lähettiläänä vaikuttaa Klaus Flemingiinkin. HänHOrn oleskeli [[Viro]]ssa 1500–luvun viimeisinä vuosina ja vaikutti osaltaan siihen, että porvaristo siellä käännyttiinkääntyi SigismundinKaarle-herttuan puolelle. Lopulta Horn kuitenkin liittoutui Kaarle-herttuan kanssa, jonkaherttua nimitti hänet komentajaksi ja käskynhaltijaksi Liivinmaalle. Kaarle-herttualta Horn sai vuonna 1600 [[Pohjois-Suomen laamanni]]nviran. Oli herttuan mukana tämän piirittäessä Virossa Pärnun linnoitusta. Hornista tuli Herttuanherttuan asettama käskynhaltijaylikäskynhaltija Viroon ja Liivinmaalle vuonna 1600, ja vuonna 1601 hän valloitti [[Pebalgi]]n linnoituksen puolalaisilta, ottaen sen komentajan voivodi Matias Dembinskin vangiksi. Tämä jäi Hornin viimeiseksi sotasaavutukseksi, sillä hän kaatui jo samana vuonna taistelussa Sigismundin puolalaisia vastaan [[Burtniek]]in linnan taistelussa Pohjois-Latviassa.