Wikipedia

Ero sivun ”Laji” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
w,f
artikkelin alkua täydennetty
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo biologisesta lajista. Sana laji voi viitata myös [[Luettelo urheilulajeista|urheilulajiin]].}}
[[Kuva:PhalaenopsisOphrysPaphiopedilumMaxillaria.jpg|thumb|Orkidealajeja]]
'''Laji''' ({{k-la|species}}, lyhenne ''sp.'', monikko ''spp.'') on [[tieteellinen luokittelu|tieteellisessä luokittelussa]] käytettävä termi,. jotaSitä käytetään [[biologia]]ssa puhuttaessa [[eliö]]istä, jotka ovat joillakin tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia. Eliöt[[Taksonomia|Taksonomisessa on tapana järjestääluokittelussa]] sukulaisuusuhteideneliöt mukaanluokitellaan [[hierarkia|hierarkkiseksihierarkkiseen]] järjestelmäksijärjestelmään, joka heijastelee lajien elivälisiä luokitetellasukulaisuussuhteita. Tämän järjestelmänluokittelun perusyksikkö on laji.
 
Maapallolla nykyään eläviäelävistä lajejalajeista ihminenon tunteekuvattu ja nimetty noin 1,4 miljoonaa,. muttaArviot lajien todellisentodellisesta lukumäärästä lukumääränvaihtelevat arvioidaanyleensä olevanvälillä 5—50 miljoonaa.<ref name="winston">{{Kirjaviite | Tekijä=Winston, Judith E. | Nimike=Describing Species - Practical Taxonomic Procedure for Biologists | Julkaisija=Columbia University Press | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 0-231-06825-5}}</ref>
 
==Tieteellinen lajinimi==
 
Biologiassa käytettyjen nimistösääntöjen mukaan lajin [[tieteellinen nimi]] koostuu kahdesta osasta ([[binominen nimistö]]), sukunimestä ja lajimääritteestä. Jälkimmäisestä käytetään kasvitieteessä myös nimitystä epiteetti. Esimerkiksi ihmisen lajinimi on ''[[Homo sapiens]]'', jossa ''[[Homo]]'' tarkoittaa ihmisen sukua ja ''sapiens'' on sukuunlajimäärite, kuuluvaajonka lajiakäännös määrittäväsuomeksi lajiosa.on Kaksiosainentässä lajinimitapauksessa muodostuu"viisas". siis[[Hieskoivu]] sukunimestätaas jaon sen''Betula perässäpubescens'', olevastajossa lajimääritteestä,''[[Betula]]'' jostaon kasveillakoivujen käytetäänsuku myösja nimeä''pubescens'' epiteetti, jonka käännös on "nukkainen". Sukunimeä voidaan käyttää yksinäänyksinkin, muttasillä kaksiosaisenjokaisella nimensuvulla jälkimmäinenon osaeri elinimi. lajimääriteSen eisijaan tarkoitalajinimen yksinjälkimmäinen mitään,osa vaanei lajinimessäole onyksinään ainakäyttökelpoinen, kaksisillä osaasama (sukunimilajimäärite +voi lajimäärite).olla Esimerkiksiuseilla sanalajeilla, ''sapiens''jotka tarkoittaakuuluvat suoraaneri suomennettunasukuihin viisasta,(esim. mutta[[Tammet|tammien]] sesuvussa eion olelaji yksin''Quercus minkäänpubescens'' lajineli niminukkatammi).
 
==Lajikäsitteet==
 
Käytännössä lajia ei voi määritellä yksiselitteisellä tavalla, vaan eri tilanteissa käytetään erilaisia lajikäsitteitä. Mikään tunnettu määritelmä ei sovi kaikkiin elämän muotoihin.<ref name="winston"/>
===Biologinen lajilajikäsite===
Yleisimmin esitettykäytetty lajikäsite on [[Ernst Mayr]]in määrittelemä '''biologinen lajikäsite''', jonka mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään. Tämän määritelmän mukaan [[hevonen]] ja [[aasi]] ovat eri lajeja, sillä niiden risteymät eli [[Muuli|muulit]] ovat lisääntymiskyvyttömiä.
 
Biologisen lajikäsityksen etu on, että se pyrkii tunnistamaan sellaisia yksiköitä, jotka eivät ole vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta, vaan joilla on todellista biologista merkitystä. Ongelmana on, että biologista lajikäsitystä on usein vaikea soveltaa käytäntöön. Läheskään aina ei ole mahdollista selvittää, voivatko eri [[populaatio]]ihin kuuluvat yksilöt lisääntyä keskenään. Tämä on tilanne esimerkiksi silloin, kun populaatiot elävät eri maantieteellisillä alueilla, eivätkä niihin kuuluvat yksilöt koskaan kohtaa luonnossa. Maantieteellinen leviämiseste voi estää risteytymisen sellaisten populaatioiden välillä, jotka pystyisivät lisääntymään keskenään, jos ne tuotaisiin keinotekoisesti vierekkäin.{{Lähde|14. syyskuuta 2008}} Myös [[Fossiili|fossiilisten]] ([[sukupuutto]]on kuolleiden) lajien risteytymiskyvyn selvittäminen on mahdotonta. Biologinen lajikäsitys ei sovellu lainkaan sellaisten eliöiden luokitteluun, jotka lisääntyvät vain [[Suvuton lisääntyminen|suvuttomasti]]. Tällaisia ovat esimerkiksi [[bakteerit]].
Tämän määritelmän mukaan [[hevonen]] ja [[aasi]] ovat eri lajeja, vaikka ne voivat tuottaa jälkeläisiä eli [[Muuli|muuleja]], sillä yleensä muulit eivät kykene lisääntymään. Tosin biologista lajikäsitystäkin on arvosteltu, koska esimerkiksi harvoissa tapauksissa muuli pystyy jatkamaan sukua. Toisaalta [[Suomi|Suomessa]] elävät [[harmaalokki]] ja [[selkälokki]] eivät [[Risteytyminen|risteydy]] keskenään, mutta lajien keskenään lisääntyviä välimuotoja elää ympäri pohjoisen pallonpuoliskon. Biologisen määritelmän mukaan harmaalokki ja selkälokki ovat vain katkeamattoman [[kehälaji]]n ääripäät.▼
 
▲TämänEdes määritelmänjälkeläisten mukaanlisääntymiskyky [[hevonen]]ei jaole [[aasi]]yksiselitteisesti ovat eriluokiteltavissa lajejaniin, vaikkaettä nesitä voivatjoko tuottaaon jälkeläisiätai eliei [[Muuli|muuleja]],ole. silläEsimerkiksi yleensämuulin muulittapauksessa eivätuseimmat kykeneyksilöt lisääntymään.ovat Tosinlisääntymiskyvyttömiä, biologistamutta lajikäsitystäkintunnetaan onmyös arvosteltutapauksia, koskajoissa esimerkiksimuuli harvoissaon tapauksissa muuli pystyypystynyt jatkamaan sukua. Toisaalta [[Suomi|Suomessa]] elävät [[harmaalokki]] ja [[selkälokki]] eivät [[Risteytyminen|risteydy]] keskenään, mutta lajien keskenään lisääntyviä välimuotoja elää ympäri pohjoisen pallonpuoliskon. Biologisen määritelmän mukaan harmaalokki ja selkälokki ovat vain katkeamattoman [[kehälaji]]n ääripäät.
Kaksi lajia voi erottaa maantieteellinen risteytymiseste, vaikka lajit voivat risteytyä keskenään, jos ne tuodaan keinotekoisesti vierekkäin.{{Lähde|14. syyskuuta 2008}} Euroopan haapa (''Populus tremula'') ja Pohjois-Amerikan haapa (''Populus tremuloides'') risteytyvät elinvoimaiseksi hybridihaavaksi (''Populus x wettsteinii''), mutta tämäkin risteymä on lisääntymiskyvytön. Haavan lähisukulaisissa pajuissa tunnetaan sen sijaan risteymiä, joiden ensimmäinen (F1) jälkeläispolvi voi tuottaa uusia elinvoimaisia siemeniä. Mutta tässäkin tapauksessa näistä siemenistä syntyneiden kasvien seuraava, toinen jälkeläispolvi (F2) on jo yleensä lisääntymiskyvytön.
 
Kasveilla rajanveto on vielä vaikeampaa. Euroopan haapa (''Populus tremula'') ja Pohjois-Amerikan haapa (''Populus tremuloides'') risteytyvät elinvoimaiseksi hybridihaavaksi (''Populus x wettsteinii''), mutta tämä risteymä on lisääntymiskyvytön. Monet eri lajeina pidetyt pajut sen sijaan risteytyvät keskenään melko helposti. Vaikka [[tunturikoivu]]a pidetään hieskoivun [[alalaji]]na, sen perimässä arvellaan olevan myös [[vaivaiskoivu]]n geenejä. [[Orkidea|Orkideoilla]] tunnetaan jopa sukujen välisiä risteymiä.
Biologista lajikäsitettä ei voi soveltaa muun muassa [[Suvuton lisääntyminen|suvuttomasti lisääntyviin]] eliöihin ja [[Fossiili|fossiileihin]].
 
===Muita lajikäsitteitä===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Laji”