Ero sivun ”Keskustaajama” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 12763645, jonka teki Inkogn (keskustelu)
Määritelmä Suomen osalta, käännöstä sv-wikistä
Rivi 1:
'''Keskustaajama''' tarkoittaa [[Suomi|Suomessa]], [[Ruotsi]]ssa ja [[Tanska]]ssa [[taajama]]a, jossa kunnan hallinto sijaitsee tai joka on talouden kannalta merkittävä. Yleensä keskustaajama on kunnan taajamista väkiluvultaan suurin ja samanniminen kuin itse kunta. Varsinkin suurkaupunkialueiden tapauksessa taajamat saattavat jatkua kuntarajojen yli useamman kunnan alueelle. Keskustaajama ei ole sama asia kuin [[keskusta (taajaman osa)|liikekeskusta]], mutta useimmissa keskustaajamissa on kuitenkin myös oma liikekeskusta.
'''Keskustaajama''', eli '''Kaupunkialue''' on yleensä paikkakunnan suurin [[taajama]], eli yhtenäisesti rakennettu alue. Se voi olla useamman kuin yhden kunnan alueella kuten Helsingin keskustaajama Helsingin lisäksi Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisessa, mutta myös pienempi kuin hallinnollinen kaupunki itsessään. Näin varsinkin jos kaupunkiin on liitetty isoja harvaan asuttuja aluita. Keskustaajama ei ole sama asia kuin taajaman [[keskusta (taajaman osa)|keskusta]]. Useimmissa keskustaajamissa on kuitenkin myös keskusta. Suomessa useat keskustaajamat ja läheiset pienemmät taajamat ovat kasvaneet kiinni keskustaajamaan tai keskustaajama pienempään taajamaan, esim. [[Vaajakoski]] ja [[Jyväskylä]]n keskustaajama vuonna 1980. Suomen kymmenen suurinta kaupunkialuetta ovat kaikki keskustaajamia.
 
==Keskustaajamat Suomessa==
Kaupunkialue on yksi kolmesta tavasta mitata kaupungin koko. Muut vaihtoehdot ovat ilmoittaa joko vain hallinnollisen kaupungin väkimäärä,
[[Suomi|Suomessa]] keskustaajama ({{k-sv|centraltätort}})<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ficora.fi/attachments/suomimq/5yTJNdH0P/Viestintavirasto33E2011_SV.pdf | Nimeke =Föreskrift om routning och säkerställande av nödtrafik | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =5.5.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Viestintävirasto | Viitattu =2.3.2013 | Kieli = }}</ref> on [[taajama]], joka on merkittävä [[kunta|kunnan]] hallinnon tai talouden kannalta. [[Tilastokeskus]] määrittelee taajamat joko keskustaajamiksi (kt) tai [[kirkonkylä|kirkonkyliksi]] (kk).<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ficora.fi/attachments/suomimq/5yTJM8uwI/Viestintavirasto33E2011.pdf | Nimeke =Määräys hätäliikenteen ohjauksesta ja varmistamisesta | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =5.5.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Viestintävirasto | Viitattu =2.3.2013 | Kieli = }}</ref>
tai koko suurkaupunkialueen, eli [[metropolialue|metropolin]] väkimäärä jolloin mukaan lasketaan myös yhtenäisen kaupunkialueen ulkopuolella olevat työssäkäyntialueet. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/European_cities_-_spatial_dimension | Nimeke = European cities - spatial dimension| Viitattu = 2. Maaliskuu 2013}}</ref>
 
Muutamissa tapauksissa kunnan keskustaajama on eriniminen kuin itse kunta. Esimerkiksi [[Inari]]n kunnan keskustaajama ei ole [[Inari (kylä)|Inarin kirkonkylä]], vaan [[Ivalo]]. [[Enontekiö]]llä kuntakeskus sijaitsee kyllä kirkonkylässä, mutta kirkonkylä ei ole nimeltään Enontekiö, vaan [[Hetta]]. Suomessa esimerkiksi [[Helsinki|Helsingin]], [[Tampere]]en ja [[Turku|Turun]] kaupunkien keskustaajamat ulottuvat kuntarajojen yli useaan naapurikuntaan. Vuosien mittaan keskustaajama saattaa kasvaa yhteen sen lähistöllä sijaitsevien taajamien kanssa. Esimerkiksi Suomessa [[Jyväskylä]]n kaupungin keskustaajama ja silloisen [[Jyväskylän maalaiskunta|Jyväskylän maalaiskunnan]] keskustaajama [[Vaajakoski]] kasvoivat yhteen vuonna 1980.
== Suomen kymmenen asukasluvultaan suurinta tilastollista taajamaa vuonna 2005 ==
 
[[Tiedosto:Aleksanterinkatu Helsinki-2.jpg|thumb|250px|[[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkatu]] Helsingin keskustassa.]]
==Keskustaajamat Ruotsissa==
{| {{prettytable}}
!Taajama[[ruotsin kieli|Ruotsin kielen]] sana ''centralort'' vastaa [[suomen kieli|suomen kielen]] sanaa keskustaajama.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tilastokeskuseduskunta.fi/ajkfaktatmp/tiedotteetutatmp/v2008akxtmp/tiedote_001_2008-01-15kk_329_2011_p.htmlshtml | Nimeke =Kirjallinen Taajamissakysymys asuu 84 prosenttia329/2011 väestöstävp | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat | Ajankohta = 14. tammikuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = TilastokeskusEduskunta | Viitattu = 312. tammikuuta 20123.2013 | Kieli = }}</ref> !![[Ruotsi]]ssa Väkilukukuntien 2005keskustaajamat !!ovat Maapinta-alausein 2005entisiä !![[kaupunki Väestötiheys(kuntamuoto)|kaupunkeja]], [[kauppala|kauppaloita]] tai [[taajaväkinen yhdyskunta|taajaväkisiä yhdyskuntia]]. Ruotsin [[Luettelo Ruotsin kunnista|290 kunnasta]] 124:llä keskustaajama on entinen kaupunki, 72:lla entinen kauppala ja 42:lla entinen taajaväkinen yhdyskunta. Ruotsissa on 291 kunnan keskustaajamaa, sillä [[Vaggerydin kunta|Vaggerydin kunnassa]] keskustaajamia on kaksi: [[Vaggeryd]] ja [[Skillingaryd]].
 
|-
Käsite ''centralort'' on otettu [[keskuspaikkateoria]]sta ({{k-sv|centralortsteorin}}) ja oli tärkeässä osassa Ruotsin vuosina 1962–1977 toteutetussa kuntablokkeihin perustuneessa [[Ruotsin kuntauudistukset|kuntauudistuksessa]]. Tuolloin Ruotsiin syntyi kuntarakenne, jossa lähes kaikkiin kuntiin kuuluu niin maaseutu- kuin kaupunkiasutusta. Ruotsissakin keskustaajamat ovat yleensä samannimisiä kuin koko kunta; vain 32 kunnassa keskustaajama on eriniminen kuin itse kunta.
| [[Helsinki|Helsingin]] keskustaajama || 1 071 599 || 634,1 km² || 1 690,0 as./km²
 
|-
Keskustaajamaa voidaan pitää kunnan "pääkaupunkina", ja se on usein kunnan suurin taajama. Suurkaupunkialueilla useampi keskustaajama saattaa kuulua samaan taajamaan. Esimerkiksi [[Tukholma (taajama)|Tukholman taajama]]n alueella sijaitsee 10 kunnan keskustaajama. Ruotsin pienin keskustaajama on [[Ydren kunta|Ydren kunnassa]] sijaitseva [[Österbymo]].
| [[Tampere|Tampereen]] keskustaajama || 292 288 || 269,8 km² || 1 083,4 as./km²
 
|-
Ruotsissa keskustaajamilla on oikeus tiettyihin peruspalveluihin. Nämä palvelut ovat [[valtioyhtiö]]iden palveluita, joiden tarkoituksena on edistää tiettyjä yhteiskunnallisia asioita ja jotka toimivat säännellyillä markkinoilla. Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi [[Systembolaget]] ja [[Svenska Spel]].
| [[Turku|Turun]] keskustaajama || 246 312 || 273,4 km² || 900,9 as./km²
 
|-
==Keskustaajamat Tanskassa==
| [[Oulu|Oulun]] keskustaajama || 171 345 || 187,1 km² || 915,8 as./km²
[[tanskan kieli|Tanskan kielessä]] keskustaajamaa vastaa sana ''kommunesæde''. Myös [[Tanska]]ssa keskustaajama voi olla eriniminen kuin itse kunta. [[Kööpenhamina]]n ympärille muodostunut [[Hovedstadsområdet]]in taajama ulottuu usean lähikunnan alueelle.
|-
 
| [[Lahti|Lahden]] keskustaajama || 112 187 || 101,1 km² || 1 109,7 as./km²
==Katso myös==
|-
* [[Kirkonkylä]]
| [[Jyväskylä|Jyväskylän]] keskustaajama || 105 760 || 86,6 km² || 1 221,2 as./km²
* [[Kuntakeskus]]
|-
| [[Pori|Porin]] keskustaajama || 93 220 || 163,7 km² || 569,5 as./km²
|-
| [[Kuopio|Kuopion]] keskustaajama || 79 750 || 49,3 km² || 1 617,6 as./km²
|-
| [[Vaasa|Vaasan]] keskustaajama || 62 106 || 79,1 km² || 785,2 as./km²
|-
| [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] keskustaajama || 53 206 || 75,3 km² || 706,6 as./km²
|-
|}
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
{{Ruotsin aluejaotukset}}
{{käännös|:sv:Centralort}}
 
[[Luokka:Aluesuunnittelu]]
[[Luokka:Paikallishallinto]]
[[Luokka:Ruotsin maantiede]]
 
[[br:Pennlec'h]]