Ero sivun ”E. A. Tunkelo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh, pientä fixailua linkkeihin ym. |
p Tuokin näköjään löytyy toisella nimellä. |
||
Rivi 26:
Tunkelo aloitti jo opiskeluvuosinaan murresanaston, kansanperinteen ja kielitieteellisen aineiston keruumatkat, joita suoritti ensin kotiseudulleen, sitten Kainuuseen ja myöhemmin muun muassa [[Viro]]on. Vielä 1942 ja 1943 hän kävi Suomen valtaamassa Äänislinnassa ([[Petroskoi]]) keruumatkalla. Tunkelon pääteos, lähes tuhatsivuinen ''Vepsän kielen äännehistoria'' ilmestyi vasta 1946. Se on yhä laajin suomalais-ugrilaisista kielistä kirjoitettu [[monografia]].<ref name="KB" />
Tunkelo oli 1897 perustamassa [[Kotikielen Seura]]n ''[[Virittäjä]]''-lehteä, ja hän toimi sen päätoimittajana 1897–1899 sekä 1910–1926. Hän julkaisi lehdessä vuosikymmenten aikana satoja kielenhuoltoa käsitteleviä kirjoituksia ja kantoi huolta varsinkin siitä, että [[Vierassana|vierassanojen]] kirjoitus- ja ääntämisasu vastaisivat toisiaan suomen kielessä. Tunkelo oli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kirjaston ja arkiston hoitaja 1902–1910, johtokunnan jäsen 1902–1936 sekä sihteeri 1910–1926. Toimiessaan seuran kielitieteellisen valiokunnan sihteerinä vuosina 1899–1916 hän johti aineiston keräyttämistä kansankielen sanakirjaa varten, minkä työn pohjalta syntyi vuosikymmeniä myöhemmin [[Suomen murteiden sanakirja]]. Hän oli myös Kotikielen Seuran sihteeri 1893–1896 ja esimies 1916–1919, [[Suomalais-
Tunkelon mukaan on nimetty vuonna 1959 perustettu Tunkelon säätiö.<ref name="KB" /> Pappi ja lastensuojelun kehittäjä [[Juho Heikki Tunkelo]] oli E. A. Tunkelon veli.
| |||