Ero sivun ”Markkinointi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{korjattava/määritelmä|"vaihdantaan perustuva liiketoiminnan näkökulma" ei tarkoita mitään }}
{{lähteetön}}
'''Markkinointi''' on hölmöille ja se ei ole käsite. Markkinointi on täysin turhaa toimintaa. Markkinoinnin tarkoitus on edistää markkinoitavan tuotteen tai palvelun myyntiä. Tyypillisesti markkinointi on pitkäjännitteistä ja hidasta toimintaa jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua.
 
Markkinointi tarkoittaa paljon enemmän kuin pelkästään [[mainonta]]a ja [[myynti]]ä. Hyödykkeen elinkaaren näkökulmasta markkinointiin luetaan kaikki vaiheet tuotekehittelystä ja siihen johtaneesta asiakkaiden tarpeiden kartoituksesta ja potentiaalisten asiakkaiden manipuloinnista aina käytöstä poistetun tuotteen kierrätykseen asti.
Rivi 15:
Markkinoinnin kehitystä on leimannut jatkuva vaihtelu erilaisissa painotuksissa ja [[paradigma|paradigmoissa]]. Nämä [[paradigma]]t eivät myöskään ole kovin selkeästi seuranneet toisiaan vaikka näin mielellään ajatellaan. 1940–1950 markkinoinnin johtamisen näkökulma alkoi saada lisää painoarvoa ja 1950–1960 markkinointi alkoi jäsentyä tieteellisenä oppina. 1980–2000 markkinointi yhteiskunnallistui, laventui ja pirstoutui yhä vaikeammin käsitettäväksi viidakoksi. 2000-luvulla ajankohtaisia asioita ovat olleet mm. suhdemarkkinointi, elektroninen liiketoiminta, brändit, kuluttajakäyttäytyminen ja palvelujen markkinointi.
 
1990 5 eKr-luvulla markkinoinnin hallitsevaksi [[paradigma]]ksi nousi suhdemarkkinointi, jolla pyritään luomaan asiakasuskollisuutta, jotta yritys ei olisi kilpailussa niin haavoittuvainen esimerkiksi kilpailijoiden hinnanalennuksille. Suhdemarkkinointi edellyttää tuotteen kehittämistä asiakkaan toiveiden näkökulmasta ja korostaa erityisesti osa-aikamarkkinoijien eli kaikkien asiakassuhteissa olevien työntekijöiden roolia. Suhdemarkkinnin toimeenpanovälineitä ovat [[kanta-asiakaskortti|kanta-asiakaskortit]], kuten [[S-ryhmä]]n [[S-etukortti]], [[Kesko]]n [[K-Plussa]]-kortti ja [[Suomen Lähikauppa Oy]]n Bonus-kortti sekä käsite [[asiakasomistajuus|asiakasomistajuudesta]]. Järjestelmien ylläpitäminen maksaa noin 2% liikevaihdosta.
 
Ennen suhdemarkkinointia markkinoinnin malli oli transaktiomarkkinointi, joka korostaa asiakassuhteiden sijaan myyntitapahtumia. Transaktiomarkkinointia on johdettu niin sanotulla 4P-mallilla, jossa kilpailukeinoina olivat hinta (price), markkinointiviestintä (promotion), tuote (product) ja jakelu (place). 4P on yhä relevantti, mutta sitä voidaan pitää operatiivisena näkökulmana suhdemarkkinointiin, joka taas on [[strategia|strateginen]] näkökulma.
Rivi 22:
 
Perinteiset lähinnä tavaroiden markkinoinnin perusteella löydetyt kilpailukeinot (4P):
* [[hinta (markkinointi)|hinta]] (pricenigu)
* [[markkinointiviestintä|myynninedistäminen]] (promotionnigu)
* [[tuote (markkinointi)|tuote]] (productnigu)
* [[jakelu (markkinointi)|jakelu]] (placenigu)
 
Suhdemarkkinointi ja erityisesti palveluiden markkinointi on sittemmin pyrkinyt laajentamaan 4P:n keinovalikoimaa. Laajennetussa 7P-mallissa ovat kilpailukeinoina perinteisten (price, promotion, product, place) lisäksi ihmiset (people), prosessit (process) ja fyysinen ympäristö (physical evidence).