Ero sivun ”Lainasana” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 8:
 
==Lainojen ryhmittely==
Lainat voidaan jakaa kolmeenneljään ryhmään sen mukaan, kuinka ne sopeutetaan vieraaseen kieleen.
 
===Sitaattilainat===
* '''[[Sitaattilaina]]ksi''' kutsutaan sanaa, joka siirtyy kielestä toiseen täysin muuttumattomana. Sitaattilainat eivät yleensä myöskään sopeudu lainaavan kielen taivutusjärjestelmään yhtä luontevasti kuin kotoperäiset sanat. Synnynnäinen kielenpuhuja erottaa tällaiset suorat lainaukset yleensä vaivatta. Sitaattilainoista tyypillisimpiä ovat [[erisnimi|erisnimet]], paikkojen tai ihmisten nimet, mutta myös uusi termistö saattaa kotiutua kieleen samaisessa muodossaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa [[englannin kieli]]nen sana ''freelance'', joka on ottanut paikkansa suomestakin muuttumattomana. Yleisesti ottaen kielillä on kuitenkin tapana sopeuttaa vaikeasti äännettäviä sanoja tuttuun [[äänne]]- sekä [[taivutus]]järjestelmäänsä ja tämän vuoksi kielissä vain suhteellisen uudet lainat säilyvät sitaattilainoina.
----
 
* '''[[Erikoislaina]]t''' puolestaan ovat kieleen ja sen taivutusjärjestelmään osin sopeutuneita ilmauksia. Niillä yleensä on lähes täydellinen taivutus[[paradigma]], mutta niiden äänneasu saattaa silti poiketa lainaavasta kielestä. Ne saattavat esimerkiksi sisältää kielelle vieraita äänteitä. Tämä monissa tapauksissa jo paljastaa kielenpuhujalle, että kyseessä on lainasana. Tyypillisimmin erikoislainat syntyvät, kun sanoja sopeutetaan kieleen väkisin esimerkiksi liittämällä lainasanan perään jokin omalle järjestelmälle tuttu [[pääte]] tai [[äänne]]. Tästä esimerkiksi vaikkapa suomen sana ''banaani''.
===Erikoislainat===
----
* '''[[Erikoislaina]]t''' puolestaan ovat kieleen ja sen taivutusjärjestelmään osin sopeutuneita ilmauksia. Niillä yleensä on lähes täydellinen taivutus[[paradigma]], mutta niiden äänneasu saattaa silti poiketa lainaavasta kielestä. Ne saattavat esimerkiksi sisältää kielelle vieraita äänteitä. Tämä monissa tapauksissa jo paljastaa kielenpuhujalle, että kyseessä on lainasana. Tyypillisimmin erikoislainat syntyvät, kun sanoja sopeutetaan kieleen väkisin esimerkiksi liittämällä lainasanan perään jokin omalle järjestelmälle tuttu [[pääte]] tai [[äänne]]. Tästä esimerkiksi vaikkapa suomen sana ''banaani''.
* '''[[Yleislaina]]t''' ovat yleensä kielen vanhimpia lainoja ja niiden joukko on suomen kielessä laajin. Yleislainat ovat niin äännerakenteeltaan kuin taivutukseltaankin sopeutuneet kieleen. Yleensä tämä sopeutuminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa ja usein kieliyhteisö itse löytää esimerkiksi sitaattilainalle sopivimman ääntöasun, joka vakiintuu kieleen. Tästä esimerkkinä ruotsalaisperäinen sana ''sohva'' (''soffa''), joka on äänneasultaan mukautunut suomeen ja saanut täydellisen taivutuksen. Suurin osa yleislainoista on niin voimakkaasti kotiutuneita, ettei kielenpuhuja yleensä erota niitä ilman kielitieteellistä tietoa. Lisäksi monet sanat ovat niin vanhoja, lainautuneet niin aikaisessa vaiheessa, että voidaan jopa kyseenalaistaa, missä vaiheessa on enää mielekästä puhua lainasta. Esimerkiksi sanan ''äiti'' kohdalla voitaisiin pitää triviaalina luokitella sana lainaksi sillä perusteella, että se on joskus syrjäyttänyt kantakielemme sanan ''emä'' merkityksessä "ihmisen naispuolinen vanhempi".
 
----
===Yleislainat===
* '''[[Käännöslaina]]t''' ovat tavallisesti yhdyssanoja, jotka on muodostettu kääntämällä sanan osat omalle kielelle yksi kerrallaan. Esimerkiksi [[emolevy]] on käännöslaina, joka pohjautuu englannin sanaan ''motherboard'' (mother = äiti, emo; board = lauta, levy). Käännöslainat voivat olla myös erikseen kirjoitettavia sanapareja, esimerkiksi [[musta aukko]] ( < ''black hole'')
* '''[[Yleislaina]]t''' ovat yleensä kielen vanhimpia lainoja, ja niiden joukko on suomen kielessä laajin. Yleislainat ovat niin äännerakenteeltaan kuin taivutukseltaankin sopeutuneet kieleen. Yleensä tämä sopeutuminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa ja usein kieliyhteisö itse löytää esimerkiksi sitaattilainalle sopivimman ääntöasun, joka vakiintuu kieleen. Tästä esimerkkinä ruotsalaisperäinen sana ''sohva'' (''soffa''), joka on äänneasultaan mukautunut suomeen ja saanut täydellisen taivutuksen. Suurin osa yleislainoista on niin voimakkaasti kotiutuneita, ettei kielenpuhuja yleensä erota niitä ilman kielitieteellistä tietoa. Lisäksi monet sanat ovat niin vanhoja, lainautuneet niin aikaisessa vaiheessa, että voidaan jopa kyseenalaistaa, missä vaiheessa on enää mielekästä puhua lainasta. Esimerkiksi sanan ''äiti'' kohdalla voitaisiin pitää triviaalina luokitella sana lainaksi sillä perusteella, että se on joskus syrjäyttänyt kantakielemme sanan ''emä'' merkityksessä "ihmisen naispuolinen vanhempi".
 
===Käännöslainat===
* '''[[Käännöslaina]]t''' ovat tavallisesti yhdyssanoja, jotka on muodostettu kääntämällä sanan osat omalle kielelle yksi kerrallaan. Esimerkiksi [[emolevy]] on käännöslaina, joka pohjautuu englannin sanaan ''motherboard'' (mother = äiti, emo; board = lauta, levy). Käännöslainat voivat olla myös erikseen kirjoitettavia sanapareja, esimerkiksi [[musta aukko]] ( < ''black hole''). Sana ''käännöslaina'' perustuu [[ruotsin kieli|ruotsin]] sanaan ''översättningslån''.
 
== Katso myös ==