Versio 17. maaliskuuta 2011 kello 12.10 muokkaa Tuohirulla (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 11 811 muokkausta p →‎Untamon ja Kalervon sukujen taistelu ← Vanhempi muutos		Versio 23. helmikuuta 2013 kello 12.01 muokkaa kumoa Riisipuuro (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 207 muokkausta →‎Veljessodan myytti: Lähteetöntä arvailua pois Uudempi muutos →
Rivi 13: ===Veljessodan myytti=== Kalervon ja Kullervon sukujen taistelu on pohjimmiltaan laajalti, muun muassa germaanisista perinteistä tunnetun [[veljessodan myytti\|veljessodan myytin]] paikallinen muunnos. Veljessodan myyteissä veljekset perustavat erilliset sukuhaaransa (usein eri paikkoihin), ja näistä muodostuu kansoja, maita tai heimoja, jotka alkavat sotia keskenään. Pitkäaikainen vihollinenkin on koettu usein jollain tavalla sukulaiseksi, keskinäisistä välienselvittelyistä on tullut niin kiinteä osa ryhmien mytologiaa. {{Lähde\|30. elokuuta 2008}}. Silti myytti voi olla myös osittain historiallinen, sillä nämä myytit juontuvat usein todellisista ryhmien välisistä tai sisäisistä vastakkainasetteluista. Ehkä hieman samaan tapaan on [[venäläiset\|venäläisiä]] myöhemmin, jo kansanperinteestä juontuen, kutsuttu Suomessa veli venäläisiksi. Jopa Kalervon ja Untamon tarinoissa esiintyy toisinaan kolmaskin veli, joka perustaa sukunsa Venäjälle. Hän tosin ei osallistu myöhempään kärhämöintiin, vaan hänestä tulee kauppias. <small>(esimerkiksi [[Kalevala]]: runo 41)</small> Tämän voisi rinnastaa myös venäläiseen tarinaan, jonka mukaan Venäjän myyttisellä perustajalla, Rurikilla, oli kaksi veljeä: Truvor ja Sineus. Kun Rurik pääsi valtaan Novgorodissa, Sineus asettui Bielo-järven rannalle ja Truvor Smolenskin läheisyyteen. He kuitenkin kuolivat pian (toistensa tappamina?) ja Rurik otti alueilla vallan haltuunsa. == Lähteet ==

Ero sivun ”Untamo” versioiden välillä