Ero sivun ”Kytäjän kolmoissurma” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 25:
 
==''Ilta-Sanomien'' artikkeli Kytäjän kartanon herrasta==
''[[Ilta-Sanomat|Ilta-Sanomien]]'' rikostoimittaja [[Hannes Markkula]] ja valokuvaaja [[Martti Peltonen]] olivat ainoat toimittajat, jotka pääsivät Vähäkallion puheille, hekin vasta monen mutkan kautta. Markkula oli onnistunut saamaan Vähäkallion salaisen puhelinnumeron ja pyytänyt haastattelua. Vähäkallio oli ollut hyvin vastahakoinen, mutta viimein suostunut. [[24. toukokuuta]] Markkula ja Peltonen haastattelivat Vähäkalliota tämän omassa työhuoneessa. Haastattelutilanteessa Vähäkallio oli ollut hyvin jäykkä ja pidättyväinen ja jonkin verran hermostunut. Hän kiisti olleensa missään tekemisissä poikien kanssa. Myöskään laukausialaukauksia hän ei ollut kuullut. Surmailtana Vähäkallio oli ollut pikkuserkkunsa Anna Siikarlan kanssa päärakennuksessa katsomassa [[televisio]]ta, ensin [[uutiset|uutisia]] ja sitten erästä elokuvaa.
 
Aseharrastuksestaan Vähäkallio kertoi sen verran, että oli innostunut [[pistooli]]ammunnasta [[Reserviupseerikoulu]]ssa. Vähäkallio oli rakentanut mailleen ampumaradan omaan käyttöönsä. Hän oli kuitenkin yhtäkkiä juuri murhan jälkeen lopettanut ampumaharrastuksen. Perusteluksi hän sanoi hermostumisensa. Markkula kysyi, mitä mieltä Vähäkallio on murhasta. Tähän hän sanoi vain, että ellei murhaajaa saada kiinni, niin Kytäjän kartano kaivetaan aina esiin ikävien asioiden johdosta. Tällä hän viittasi siihen, että kartanon aiempi omistaja [[Hjalmar Linder]] oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin [[1920-luku|1920-luvun]] alussa ja muuttanut [[Marseille]]'hin [[Ranska]]an, jossa oli tehnyt [[itsemurha]]n vuonna [[1921]].