Ero sivun ”Sapoteekit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Monte Albán: linjaan lähteen ja pääartikkelin kanssa, tiivistystä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
'''Sapoteekit''' (zapoteekit, zapotekit) on [[Keski-Amerikka|keskiamerikkalainen]] intiaaniheimo, joka elää Meksikon eteläosissa Oaxacan alueella. Sapoteekkien kulttuuri vaihtelee asuinalueen mukaan. Eri alueiden sapoteekit puhuvat sukulaiskieliä, mutta kaikki eivät ymmärrä toistensa kieliä.<ref name="EB">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/655895/Zapotec Zapotec] Encyclopedia Britannica</ref> Vuonna 2009 SIL:n ''Ethnologue'' -kirjan mukaan sapoteekkikielien puhujia oli noin 480&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sil.org/mexico/24i-Population.htm | Nimeke = Population Statistics by Family | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = SIL Ethnologue 2009 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Instituto Lingüístico de Verano, A.C. | Viitattu = 14.2.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Sapoteekit asuivat [[Oaxaca]]n alueella. Sapoteekkien tunnetuin keskus oli vuoren huipulla sijaitseva [[Monte Albán]], josta on löydetty aiemmin tanssijoiksi kutsuttuja korkokuvia, joiden nykyisin arvellaan esittävän kuolleita sotilaita tai kidutettuja sotavankeja.<ref name="CY">{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.cyark.org/monte-alban-info | Nimeke = Monte Albán | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CyArk | Viitattu = 16.2.2013 | Kieli = }}</ref> Tanssija-korkokuvien yhteydessä on hieroglyfi-tyyppistä kirjoitusta vuosilta 400-200 eaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ancientscripts.com/zapotec.html | Nimeke = Zapotec | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Ancient Scripts | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.2.2013 | Kieli = }}</ref>
Sapoteeekit rakensivat kaupunkeja ja porrastemppeleitä sekä kehitti kirjoituksen [[500 eaa]]. Sapoteekit asuivat [[Oaxaca]]n osavaltiossa. Sapoteekkien tunnetuin keskus oli vuoren huipulla sijaitseva [[Monte Albán]], josta on löydetty "tanssijoita" , kuolleita sotilaita tai kidutettuja sotavankeja esittäviä seinäveistoksia. Sapoteekkien kulttuuri oli valtiomainen. Useiden Keski-Amerikan korkeakulttuurien tavoin myös sapoteekit kävivät rituaalisia sotia, etenkin vihollistensa [[Misteekit|miksteekkien]] kanssa. Sodilla hankittiin vankeja uhrattavaksi. Sapoteekeille olivat tyypillisiä ihmisuhrit ym. Keski-Amerikan kulttuurien piirteet.
 
Sapoteekit palvoivat useita jumalia, joista tärkeimmän sateen jumala Cosijon symboleita olivat jaguaari ja käärme. He kunnioittivat myös esi-isiään. Uskonnnollisiin menoihin kuuluivat myös ihmisuhrit.<ref name="US">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mexico.us/travel/information/about/learn_about_zapotecs/ | Nimeke = Learn about the Zapotecs | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Mexico.us | Viitattu = 16.2.2013 | Kieli = }}</ref>
[[Kuva:Zapotecos.png|thumb|right|200px|Sapoteekkien asuinalue.]]
Sapoteekit rakensivat suorakaiteen muotoisia porrastemppeleitä, pallokenttiä ja hautoja. Monte Albán oli läntisen pallonpuoliskon ensimmäinen suurkaupunki, joka oli suureen osaan [[Oaxaca]]a ulottuvan valtakunnan keskus. Sapoteekkien kirjoitus oli [[tavukirjoitus]]ta, joka oli pohjana [[mayat|mayojen]], misteekkien ja [[atsteekit|atsteekkien]] kirjoituksille. Ei ole täysin varmaa, kehittivätkö [[olmeekit]] oman kirjoituksensa ennen sapoteekkeja.
 
Sapoteekit taistelivat aluksi misteekkejä vastaan alueiden hallinnasta. Myöhemmin molemmat kansat joutuivat taistelemaan asteekkeja vastaan. Sapoteekit onnistuivat säilyttämään asteekkien valtakaudellakin rajoitetun itsehallinnon.<ref name="US"/>
 
 
[[Kuva:Zapotecos.png|thumb|right|200px|Sapoteekkien asuinalue.]]
== San José Mogote ==
{{Pääartikkeli|[[San José Mogote]]}}
 
Noin 1500–500 eaa merkittävänä paikallisena keskuksena ollut [[San José Mogote]] oli varhaisimpia tunnettuja keskuksia Oaxacan laaksossa, ja se oli luultavasti sapoteekkien rakentama. Pienet kiinteät kylät yleistyivät täällä noin 1500 eaa. Niissä oli tyypillisesti 10 ydinperhettä 1–2 hehtaarin alalla 20–50 metrin välein.<ref name="PNAS">[<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pnas.org/cgi/content/full/103/11/3960.full | Nimeke = Interdependence Within Chiefly Communities in Oaxaca, Mexico, During the First Millennium B.C. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Patterned variation in prehistoric chiefdoms] PNAS| Ajankohta = 2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = National Academy of Sciences of the United States of America | Viitattu = 16.2.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Täällä näkyy merkkejä hyvin varhaisesta kulttuurikehityksestä. Noin 1300 eaa. esiintyi paaluaitauksia ja seremoniallisia rakennuksia. Vuonna 1150 eaa. paikalla oli alettu käyttää [[kasteluviljely]]ä. Vuonna 850 eaa. alettiin käyttää auringossa kuivattua adobetiiltä. Noin 600 eaa. alettiin käyttää sapoteekkien hieroglyfikirjoitusta. Noin 800–700 myöhäisessä Guadalupe-vaiheessa Oaxacan laaksossa oli erään 10 talon ryhmässä 5 taloa tiukasti yhdessä. Näissä taloissa tehtiin jäänteistä päätellen tavallisia kotitaloustöitä, ja hajallaan olevissa viidessä rakennuksessa erikoistuneita töitä. Tapa oli periytynyt jo San José-ajalta 1200–900 eaa.<ref name="PNAS"/> Noin 700–500 eaa. San Jose Mogotessa asui noin 1000 intiaania, ja paikan ala oli silloin noin 150 eekkeriä. Koko Oaxacan laaksossa asui silloin noin 3500 asukasta. Niin sanotussa Rosario-vaiheessa 700–500 eaa. seudulla oli käynnissä sotaisa kilpailu San José Mogoten, Monte Albánin, Yegüihin ja Tilcajeten välillä. Rosario-vaiheessa Oaxacan laaksossa oli 65 kylää tutkitulla 2125 km² alalla, ja useimmissa oli alle 50 asukasta, mutta San José Mogotessa 500<ref name="PNAS"/>. Noin 500 eaa San José Mogote tyhjeni, kun nouseva keskus [[Monte Albán]] valtasi sen.
 
Täällä näkyy merkkejä hyvin varhaisesta kulttuurikehityksestä. Noin 1300 eaa. esiintyi paaluaitauksia ja seremoniallisia rakennuksia. Vuonna 1150 eaa. paikalla oli alettu käyttää [[kasteluviljely]]ä. Vuonna 850 eaa. alettiin käyttää auringossa kuivattua adobetiiltä. Noin 600 eaa. alettiin käyttää sapoteekkien hieroglyfikirjoitusta. Noin 800–700 myöhäisessä Guadalupe-vaiheessa Oaxacan laaksossa oli erään 10 talon ryhmässä 5 taloa tiukasti yhdessä. Näissä taloissa tehtiin jäänteistä päätellen tavallisia kotitaloustöitä, ja hajallaan olevissa viidessä rakennuksessa erikoistuneita töitä. Tapa oli periytynyt jo San José-ajalta 1200–900 eaa.<ref name="PNAS"/> Noin 700–500 eaa. San Jose Mogotessa asui noin 1000 intiaania, ja paikan ala oli silloin noin 150 eekkeriä. Koko Oaxacan laaksossa asui silloin noin 3500 asukasta. Niin sanotussa Rosario-vaiheessa 700–500 eaa. seudulla oli käynnissä sotaisa kilpailu San José Mogoten, Monte Albánin, Yegüihin ja Tilcajeten välillä. RosarioVuosina 700-vaiheessa500 eaa. Oaxacan laaksossa oli 65 kylää tutkitulla 2125 km² alalla, ja useimmissa oli alle 50 asukasta, mutta San José Mogotessa 500<refyli name="PNAS"/>500. NoinVuoden 500 eaa. jälkeen San José MogoteMogoten tyhjenimerkitys pieneni, kun nouseva keskus [[Monte Albán]] valtasinousi senalueen keskuspaikaksi.<ref name="PNAS"/>.
<!-- en wiki San José Mogote-->
 
== Monte Albán==