Ero sivun ”Silmarilit” versioiden välillä

Kun Fëanor karkotettiin [[Formenos]]iin, silmarilit suljettiin rautaiseen kammioon. Yhdessä [[Ungoliant]]in kanssa, [[Melkor]] tuhosi Kaksi Puuta. Silmarileissa säästyi kaikki noiden puiden valo. Sen jälkeen ''[[valar]]'' yrittivät saada Fëanorin luopumaan kivistä, jotta he voisivat elvyttää puut, mutta hän kieltäytyi. Sitten saapuivat uutiset: Melkor oli surmannut Fëanorin isän, [[Finwë]]n, Noldorin Korkean Kuninkaan, ja varastanut kaikki jalokivet, mukaan lukien Silmarilit. Sen jälkeen Melkor vetäytyi [[Keski-Maa]]n pohjoisosiin, missä hänen linnoituksensa sijaitsi. Melkor, jonka Fëanor nimesi [[Morgoth]]iksi, asetti Silmarilit rautakruunuunsa, jota hän ei ottanut hetkeksikään pois päästään.

 

 

Yhden Silmarilin paluttivat [[Beren]] ja [[Lúthien]] suurten taisteluiden ja menetysten jälkeen. Se joutui [[Doriath]]in kuninkaalle [[Thingol]]ille, Lúthienin isälle. Hän sai päähänsä yhdistää ne [[Nauglamír]]iin eli Kääpiökäätyihin, mutta toimeksiantoa suorittamassa olleet kääpiöt tappoivat hänet ja yrittivät viedä silmarilin. Tämän kiven vei myöhemmin Eärendil ''valar'' Länteen ja ''valar'' lähettivät sen tähdeksi taivaalle. Kaksi muuta Silmarilia pysyi kuitenkin Morgothin käsissä, mutta ne otettiin häneltä Vihan Sodan lopussa. Fëanorin pojat olivat vannonneet ottavansa silmarilit takaisin ja valansa vuoksi he hyökkäsivät Doriathiin ja tuhosivat sen. Silmarilia he eivät kuitenkaan saaneet, vaan Elwing vei sen meren rannikolle, jonne kerääntyi Doriathin pakolaisia. Kyseinen kivi päätyi Elwingin miehen, [[Eärendil]]in otsaan, ja loistamaan taivaalle tähtenä Eärendilin seilatessa taivaalla.