Ero sivun ”Johdinauto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
→‎Johdinauto Suomessa: Ei trollikoita Helsinkiin.
Rivi 16:
Helsingissä päätös johdinautoliikenteen lakkauttamisesta tehtiin [[31. lokakuuta]] [[1985]]. Dieselbusseja pidettiin taloudellisesti kannattavampana hankintana kuin uusia johdinautoja, vaikka nämä olisivatkin olleet äänettömiä ja lähipäästöttömiä<ref>[ttp://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2009/D_2_2009_Johdinautoliikenteen%20toteutettavuusselvitys.pdf. Johdinautoliikenteen toteutettavuusselvitys]</ref>. Viimeinen Helsingin johdinautoista oli otettu käyttöön vuonna [[1979]].
 
Huhtikuun 2009 loppupuolella keskusteltiin johdinautokaluston uudelleenhankinnasta, jolloin johdinautolinjoja suunniteltiin Kantakaupungin alueelle, mutta myös mahdollisesti korvaamaan suunniteltuja uusia raitiolinjoja [[Jätkäsaari|Jätkäsaareen]], [[Kalasatama|Sompasaareen]] ja [[Kruunuvuorenranta]]an. Laskelmien mukaan johdinautovaihtoehdossa säästettäisiin noin 25 milj. euron investoinnit. verrattuna uusiin raitiotielinjoihin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/autot/artikkeli/HKL+harkitsee+johdinautoja+ydinkeskustan+liikenteeseen/1135245359602| Nimeke = HKL harkitsee johdinautoja ydinkeskustan liikenteeseen| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi| Ajankohta = 22.4.2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.5.2009| Kieli = }}</ref>
 
Huhtikuussa 2011 [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] joukkoliikenteestä nykyään vastaava [[Helsingin seudun liikenne|HSL]] käsitteleekäsitteli suunnitelmaa noin 60 kilometrin johdinautoverkon rakentamisesta. VerkonSunnitelmien valmistuttua yhteensämukaan 75 niveljohdinbussia liikennöisiolisi liikennöinyt yhdeksällä nykyisin diesel- ja maakaasubusseilla liikennöitävällä linjalla Helsingin kantakaupungissa sekä keskustasta [[Pihlajamäki|Pihlajamäen]], [[Viikki|Viikin]], [[Oulunkylä]]n, [[Pohjois-Haaga]]n, [[Malminkartano]]n sekä [[Pajamäki|Pajamäen]] suuntiin. Suunnitelman toteuttamisen kokonaishinta olisi ollut noin 30 miljoonaa euroa eli noin kymmenesosa raitiovaunuverkon laajentamisen kustannuksista kyseisille alueille. SuunnitelmanJohdinautoliikenne toteutuessaolisi ensimmäiset johdinautot palaisivat Helsinginvoinut katukuvaanalkaa vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Johdinautot+tekev%C3%A4t+paluuta+Helsinkiin/1135265432592 | Nimeke = Johdinautot tekevät paluuta Helsinkiin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 16.4.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.4.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref> Elokuussa 20111 Helsingin liikennelaitoksen lautakunta päätti johdinautoliikenteen valmistelun opettamisesta. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stek.fi/ajankohtaista/2011/fi_FI/helsinkiin_ei_tule_johdinautoja/ | Nimeke = Helsinkiin ei tule johdinautoja | Tekijä = STEK, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = 19.08.2011 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Tampereella oli enimmillään käytössä 30&nbsp;johdinautoa, joista viimeiset oli hankittu vuonna&nbsp;[[1959]]. Suurin osa autoista oli vuosimalleja [[1949]] ja [[1950]]. Ne olivat kaikki [[Valmet]]in valmistamia, ja pitkäikäisimmille yksilöille kertyi jopa 27 vuotta liikenteessä. Ensimmäinen johdinautolinja kulki keskustasta [[Härmälä]]än, sittemmin linjat ulottuivat myös mm. [[Kaleva (Tampere)|Kaleva]]an ja [[Epilä]]än. Johdinautoja säilytettiin ja huollettiin [[Pyynikinharju]]n rinteeseen vuonna [[1949]] rakennetussa hallissa. Liikenteen lopettamisen jälkeen pääosa autoista myytiin huutokaupalla eri ostajille vuoden 1976 aikana. Autoista vanhin ja pari uudempaa on sittemmin kunnostettu täysin ajokuntoisiksi museoautoiksi.