|
== Ukkosen ennustaminen kastepisteen ja pilvilajien avulla ==
Lämpöukkoset kehittyvät lämpimässä ilmamassassa.,<ref name="PERUS">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/perustietoa-ukkosesta | Nimeke = Perustietoa ukkosesta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref> Silloinjolloin ennen [[ukkonen|ukkosta]] on kuuma, hiostava ja kostea ilma. UseinYökin on usein lämmin yö ja ilma kosteaa päivälläkin. Ilmamassan kosteussisältöä kuvastavan [[kastepiste]]en voi tarkistaa esimerkiksi lentoasemien [[metar]]-havainnoista. Yhdysvalloissa on arvioitu, että lämpöukkosten syntymiseen tarvitaan vähintään 13 asteen kastepiste. Muita ukkostyyppejä voi kehittyä, vaikka kastepiste maanpinnan lähellä olisi alempikin.<ref name="HABY">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theweatherprediction.com/habyhints/141/ | Nimeke = Ingredients for thunderstorms | Tekijä = Jeff Haby | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = theweatherprediction.com | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref> Suomessa lämpöukkosia on suhteellisen vähän, ja ukkoset liittyvät joko rintamiin tai ilmamassaukkosissa troposfäärin yläosan kylmenemiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen | Nimeke = Miten ukkonen syntyy ? | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref>
[[Vallinharjapilvi]] kertoo epävakaasta ilmakehästä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/hahtuvapilvi-altocumulus | Nimeke = Hahtuvapilvi Altocumulus | Julkaisu = Teematietoa: Pilvikuvasto | Julkaisija = Ilmateiteen laitos | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref> ja siten kohonneesta ukkosriskistä. Vallinharja- tai kokkarepilven havaitsemisesta on ukkoseen ehkä 3-183–18 tuntia.<ref name="MB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.myrskyvaroitus.com/site/myrskytieto/konvektiiviset_saailmiot.pdf | Nimeke = Konvektiiviset sääilmiöt | Tekijä = Paavo Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Myrskybongarien koulutuspäivä | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref>
Pienet kauniin ilman kumpupilvet voivat kasvaa isommiksi kukkakaalimaisiksi pilviksi ja edelleen kuuro- ja ukkospilviksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eo.ucar.edu/webweather/cumulus.html | Nimeke = Cumulus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Web Weather for Kids | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref> Samoin [[Cumulus congestus|kumpupilvien kasvu leveyttään korkeammiksi]] korkeiksi iltapäivällä ja illalla. Ukkosta voi enteillä kumpupilvitiheyden äkillinen lisääntyminen ja korkeuden kasvu tietystä taivaan suunnasta alkaen. Monesti terävärajaiset kumpupilvet tietävät todennäköisemmin ja/tai voimakkaampaa ukkosta kuin pehmeärajaiset. Mutta pehmeärajaiset kumpupilvet suhteellisen kuuman päivän aamuna ja aamupäivällä voivat kertoa ilmakehän kosteudesta ja sitä myötä ukkosriskistä.
Usein ukkonen liittyy matalapaineeseen eli [[kylmä rintama|kylmän]] tai [[lämmin rintama|lämpimän rintaman]] saapumiseen. [[Ilmanpaine]]en lasku ja tuulen voimistuminen voivat kertoa lähestyvästä [[matalapaine]]esta ja ukkosesta. Mutta tyyni tai heikkotuulinen ilma voi kertoa paikallisten niin sanottujen [[ilmamassaukkonen|ilmamassaukkosten]] kehittymisestä. [[Sadekuuro]] tai kaukana näkyvät tummat tai vaaleat pilvestä alas ulottuvat [[sade]]viirut voivat kieliä myös ukkosen riskistä.
Samoin [[Cumulus congestus|kumpupilvien kasvu leveyttään korkeammiksi]] korkeiksi iltapäivällä ja illalla. Ukkosta voi enteillä kumpupilvitiheyden äkillinen lisääntyminen ja korkeuden kasvu tietystä taivaan suunnasta alkaen. Monesti terävärajaiset kumpupilvet tietävät todennäköisemmin ja/tai voimakkaampaa ukkosta kuin pehmeärajaiset. Mutta pehmeärajaiset kumpupilvet suhteellisen kuuman päivän aamuna ja aamupäivällä voivat kertoa ilmakehän kosteudesta ja sitä myötä ukkosriskistä.
[[Pilvi|Pilvet]] ja tuuli tulevat monesti ukkosen edellä eteläisestä tai läntisestä suunnasta: kaakosta, etelästä, lounaasta tai lännestä tai luoteestakin.
Usein ukkonen liittyy matalapaineeseen eli [[kylmä rintama|kylmän]] tai [[lämmin rintama|lämpimän rintaman]] saapumiseen.
[[Ilmanpaine]]en lasku ja tuulen voimistuminen voivat kertoa lähestyvästä [[matalapaine]]esta ja ukkosesta. Mutta tyyni tai heikkotuulinen ilma voi kertoa paikallisten niin sanottujen [[ilmamassaukkonen|ilmamassaukkosten]] kehittymisestä.
Kesällä ennustaa ukkosta monesti se, että [[verhopilvi|aurinko paistaa kuin maitolasin läpi]],{{lähde|kerrospilvi ? miten liittyy konvektioon ?}} tai kumpupilvien kasvu leveyttään korkeammaksi aamupäivällä. [[Sadekuuro]] tai kaukana näkyvät tummat tai vaaleat pilvestä alas ulottuvat [[sade]]viirut voivat kieliä myös ukkosen riskistä.
Välitöntä ukkosta ennustaa valtavan suuren [[kylmä rintama|korkean valkean pilvivallin]] tai [[Kuuropilvi|pilven]] lähestyminen, jossa näkyy tumma alasosa sinimustana. Vaikkei pilvi vielä jyrisisikään, on syytä hakeutua suojaan. [[Ukkospilvi|Ukkospilvet]] voivat olla valtavia [[kumpupilvi]]ä, tai [[alasinpilvi]]ä.
Hyvin lähellä olevasta ukkospilvestä näkyy selvästi sen sinimusta väri. Jos sinimusta pilven osa on vain vaaksan korkeudella,{{selvennä|eikö kaukana oleva pilvi näytä olevan alempana ? }} pilvi on jo melko lähellä ja ukkonen voi alkaa pian. Kuituinen alasinosa on monesti töllöin jo miltei pään päällä. Pilven alla ja sivulla näkyy tällöin alhaalla viilettäviä rapalemaisia pilviä. Nämä [[repalepilvi|repalepilvet]] kulkevat monesti eri suuntaan kuin itse ukkospilvi. Ukkosen lähestymistä arvioidessa kannattaa siis tutkailla
ylhäällä olevien pilvien liikettä, ei alimpana nopeiten kulkevien pilvenriekaleiden. Jos pilvet tulevat muuten etelästä, riekelepilvet voivat tulla pohjoisesta. Ukkonen ei myöskään aina liiku siihen suuntaan kuin mitä muut alapilvet, lähinnä kumpupilvet ja kumpukerrospilvet, koska uusia ukkossoluja voi syntyä pilven sivuille.
=== Huonon sään taivas ===
<!--
[[Kuva:Bad_weather_sky_1.JPG|thumb|200px|right|Taivas, joka on likaisen harmaa, ja jossa näkyy monenlaisia pilviä, voi ennakoida ukkosta tunnin sisään. Tyypillisiä huonon sään pilviä ovat [[fractostatus]]-pilvet.]]
-->
[[Kuva:Bad weather sky summer 1.jpg|thumb|200px|right|Taivas, joka on likaisen harmaa, ja jossa näkyy monenlaisia pilviä, voi ennakoida ukkosta tunnin sisään. Tyypillisiä huonon sään pilviä ovat [[fractostatus]]-pilvet.]]
Ukkosesta kertoo myös likaisenvärinen taivas, jossa näkyy tiheässä kumpupilviä ja [[kumpukerrospilvi]]ä sekä [[repalepilvi]]ä, ja näiden yllä esimerkiksi cirrostratusta tai cirrusta. Myös jatkuva tai kuuroittainen sade voi kesällä enteillä ukkosta. Monesti huonon sään taivasta enteilee vallinharjapilvi ja kokkarepilvi melko pilvettömällä taivaalla.<!-- mikä sitten ei enteile ukkosta: jatkuva sade, kuurot, pouta, pilvet ja pilvetön taivas -->
=== Pilvisyyden kehitys kun ukkonen lähestyy ===
Ukkonen voi joskus alkaa arvaamatta aivan pään päällä, mutta tätäkin enteilevät korkeat kumpupilvet tai kokonaan tumma pilvinen taivas. Aivan ukkospilven edellä voi kulkea myös [[vyörypilvi]].
== Ukkoseen liittyviä sääjärjestelmiä ==
=== Kylmä rintama ===
[[Kuva:Cumulonimbus cloud2 - NOAA.jpg|thumb|200px|right|Lähestyvä ''[[Cumulonimbus]]''-rintama voi merkitä hyvin lähellä olevaa ukkosta. Myös kaukana olevat yksittäiset cumulonimbukset voivat ennustaa ukkosta mutta eivät yhtä todennäköisesti.]]
{{Pääartikkeli|[[Kylmä rintama]]}}
Kesäiseen [[kylmä rintama|kylmään rintamaan]] liittyy hyvin todennäköisesti ukkosta. Ukkosta voivat tuoda myös kylmää rintamaa muistuttavat [[kuuropilvinauha]] ja [[matalan sola]].
=== Iltapäiväkuurot ===
{{Pääartikkeli|[[Iltapäiväkuuro]]}}
[[Iltapäiväkuuro]]t ovat iltapäivällä ja illalla esiintyviä sadekuuroja. Niihin liittyy kumpupilvien kasvu päivän mittaan yhä suuremmiksi<ref name="Merkurius">Merkurius-kirja, sää, sivut 50-51{{lähde tarkemmin|tekijä, julkaisija, vuosi? - Merkurius-sarjassa on kolme sääkirjaa lapsille.}}</ref>. [[Iltapäiväkuuro|Iltapäiväukkosta]] ennakoivat korkea [[kastepiste]], joka näkyy aamulla voimakkaana [[Kaste (sääilmiö)|kaste]]ena, ja heikko tuuli. Jos kastepiste on yli 10 C, se ennustaa ukkosta.{{lähde|ristiriita ja toistoa}}
[[Vallinharjapilvi|vallinharjan]] muotoiset [[pilvi|pilvet]], kertovat ukkosta edistävästä [[Epävakaa ilmakehä|epävakaasta ilmakehästä]]. Iltapäivä- tai iltaukkosen lähestymisestä voi kertoa kumpupilvien kasvu leveyttään korkeammaksi jo keskipäivällä. Myös [[hahtuvapilvi]] kuumana kosteana päivänä voi ennakoida ukkosta, varsinkin jos sen osat ovat kasvaneet litteistä pyöreiksi, eli se on [[kokkarepilvi]].
Jos muuten lähes pilvettömälle taivaalle ilmestyy iltapäivällä [[Cumulus mediocris|keskikokoisia]], jatkuvasti kasvavia kumpupilviä, se voi ennakoida ukkosta lähitunteina, varsinkin jos näihin pilviin ilmestyy [[Cumulus Congestus|tornimaisia]] muotoja. Monesti suuresta ukkosriskistä kertoo se, jos muuten pilvettömälle tai lähes pilvettömälle taivaalla ilmestyy pilvien tulosuuntaan ensin keskikokoisia kumpupilviä, jotka nopeasti kasvavat korkeiksi, tornimaisiksi ja mähkälemäisiksi congestuksiski. Muu taivas voi olla pilvetön tai lähes pilvetön. Ukkosta enteilee kesällä monesti suuriin kumpupilviin liittyvä sade, ja pienikin kuituisuus juuri syntyneessä kumpupilvessä<ref name="Merkurius" />. Kuituisuus viittaa pilven nousseen 7-8 km korkeuteen, missä lämpötila on alle -30 C. Ukkoseen on syytä varautua varsinkin silloin, jos tämän jälkeen horisonttiin ilmestyy näkyviin ukkospilvien valkeat, alasinta muistuttavat yläosat, jotka näyttävät lähestyvän.
Ukkoselle ominaisten pilvien syntymisestä kertoo viimeistään valtava kumpupilvi, jonka yläosassa on kuituista rakennetta, joka muistuttaa [[cirrus]]pilveä. Useimmiten tämä kuituinen rakenne on alasimen muotoinen, ja voi näyttää joko valkealta tai harmaalta riippuen siitä paistaako aurinko siihen. Pienikin määrä kuituisuutta kumpupilven yläosassa voi kertoa viimeistään muutaman tunnin sisään alkavasta ukkosesta. Monesti kuituyläosaisen [[Cumulonimbus incus|kuuro- tai ukkospilven]] tummansininen alapuoli näkyy selvästi, ja samoin sade tummina tai vaaleina viiruina. Kaikki kuituiset kumpupivet eivät ukkosta.
Suuri joukko [[alasinpilvi]]ä, kukkakaalimaisia kuuropilviä, suuria kumpupilviä ja vallinharjamaisia kumpupilviä kertovat kohonneesta ukkosriskistä, vaikkei päällä ukkostaisikaan. Joskus ukkostamaton sadekuuropilvi kauempana tai päällä ennustaa ukkosta, kuuron jälkeen tulee korkeampi, varsinainen ukkospilvi.Myös ukkoskuuron voi havaita silloin, kun on voimakasta pystyvirtausta pilvissä. Se voi huomata ihmissilmillä ja voi nähdä kuinka pilvi kohoaa ylöspäin. Ilmakehän epävakaisuudesta kertoo se, että korkean kumpupilven suora alaosa näyttää ikään kuin taipuvan nousuvirtauksen kohdalla lommolle. Ilmakehän epävakaisuuteen viitata myös pilvien kasvu valtaviksi möykyiksi lähes silmissä.
=== Lämmin rintama ===
[[Kuva:Altostratus cumulus 1.JPG|thumb|200px|right|''[[Altostratus]]'' ja ''[[Kumpupilvi|Cumulus]]'' saattaa ennakoida kesällä ukkosta.]]
{{Pääartikkeli|[[Lämmin rintama]]}}
Kesällä ukkosta saattaa enteillä [[verhopilvi]], jonka päällä näkyy tummia kumpupilviä. Tämä voi olla merkkinä kesäisen [[lämmin rintama|lämpimän rintaman]] seassa olevista ukkosista tai sen takana saapuvan kylmän rintaman ukkosista. Syksyllä elokuun lopuilla voi lämmin rintama tuoda epävakaata, kosteaa, lämmintä ilmaa etelämpää. Tätä säätyyppiä luonnehtii matalalla roikkuva sumupilvi tai sen riekaleet, ja melko viileä sää maanpinnalla.
== Ukkosen ennustaminen laitteilla ==
Laitteiden avulla voidaan paikantaa missä on ukkosta ja liikkuuko se kohti. Tällaiset ennusteet eivät ole kovin pitkiä eivätkä kovin varmojvarmoja. Ne eivät voi ennustaa sääjärjestelmän ensimmäistä salamaniskua, ja lähestyvä järjestelmä voi lopettaa ukkostamisen ennen kuin se tulee päälle. Yksittäinen ukkossolu elää 20-3020–30 minuuttia, järjestäytynyt kuuropilvialue tyypillisesti noin kuusi tuntia.<ref name="KNMI"/>
Säätutkan kuvassa ukkospilvi näkyy terävänä täplämäisenä tai pitkulaisena erittäin rankan sateen alueena, joka on usein merkitty oranssina, punaisena tai violettina. Varsinkin punainen isohko läiskä on melko varmasti rankkasadetta satava ukkospilvi. Jos tämä täplä näyttää tutkassa ajan myötä kasvavan ja tulevan kohti, on syytä varautua ukkoseen. Monissa ilmaisissa internetin sadetutkissa ukkosta on tällä tavoin vaikea ennustaa, sillä ne näyttävät sadetietoa 1–4 tuntia ajastaan jäljessä, mutta esimerkiksi tunnin takainen sadetutkakuva antaa kuurojen päälle tulemisesta jonkinlaisen kuvan.<!-- Suomessa kuitenkin 2012 alkaen 15 min välein 15 min vanhoja -->
Ukkonen aiheuttaa joskus ohimineviä vikoja sähköverkkoon, jolloin sähköverkon suojaustoimet aiheuttavat muutamien sekuntien tai minuuttien katkoja.<ref>[http://www.elenia.fi/sahko/ukk/vikapalvelu 1. Mistä lyhyet sähkökatkot johtuvat?] Elenia</ref>
Ukkosen mahdollisuus on sadetutkan mukaan kohonnut, jos kohti näyttää tulevan kasvavia kuuropilviä. Ukkosen mahdollisuus on suuri, jos alle 100n kilometrin päähän syntyy suurehkoja terävärajaisia rankan sateen alueita, jotka ovat useammin ukkospilviä. ukkosen mahdollisuus on suuri, vaikka ensimmäiset tutkassa alle 100 km päässä olevat pilvet eivät tulisikaan kohti, vaan menisivät pois. Näiden pilvien vaneveteen voi kesällä alle tunnin sisään kehittyä ukkosia. jos sadetutkassa tulee vaikkapa pilvien yleisestä tulosuunnasta alle 45 aseteen päähän iso ukkospilvi, pilvi voi tulla päälle, koska ukkonen voi liikkua eri suuntaan kuin muut pilvet.
Radion rätinä varsinkin keskipitkillä tai pitkillä aalloilla (SW short waves, MW medium waves, LW long waves) voi kertoa lähestyvästä ukkosesta, varsinkin jos voimistuu.<ref>[http://www.myrskyvaroitus.com/site/content/view/28/54/ Radioukkonen] Paavo Korpela, Myrskyvaroitus</ref>
Säätutkan kuvassa ukkospilvi näkyy terävänä täplämäisenä tai pitkulaisena erittäin rankan sateen alueena, joka on usein merkitty oranssina, punaisena tai violettina. Varsinkin punainen isohko läiskä on melko varmasti rankkasadetta satava ukkospilvi.
Jos tämä täplä näyttää tutkassa ajan myötä kasvavan ja tulevan kohti, on syytä varautua ukkoseen. Monissa ilmaisissa internetin sadetutkissa ukkosta on tällä tavoin vaikea ennustaa, sillä ne näyttävät sadetietoa 1–4 tuntia ajastaan jäljessä, mutta esimerkiksi tunnin takainen sadetutkakuva antaa kuurojen päälle tulemisesta jonkinlaisen kuvan.<!-- Suomessa kuitenkin 2012 alkaen 15 min välein 15 min vanhoja -->
Ukkosen mahdollisuus on sadetutkan mukaan kohonnut, jos kohti näyttää tulevan kasvavia kuuropilviä.
Ukkosen mahdollisuus on suuri, jos alle 100n km päähän syntyy suurehkoja terävärajaisia rankan sateen alueita, jotka ovat useammin ukkospilviä. ukkosen mahdollisuus on suuri, vaikka ensimmäiset tutkassa alle 100 km pääsäs olevat pilvet eivät tulisikaan kohti, vaan menisivät pois. Näiden pilvien vaneveteen voi kesällä alle tunnin sisään kehittyä ukkosia. jos sadetutkassa tulee vaikkapa pilvien yleisestä tulosuunnasta alle 45 aseteen päähän iso ukkospilvi, pilvi voi tulla päälle, koska ukkonen voi liikkua eri suuntaan kuin muut pilvet.
[[Salamanpaikannin]], joka on sadetutkaa yksinkertaisempi, näyttää salamaniskun etäisyyden ja suunnan. Monesti pelkkä salamaniskujen määrä minuutissa kertoo ukkosen mahdollisuudesta.
Kuuropilvien alasimet näkyvät hyvin satelliittikuvissa.<ref>[http://ilmatieteenlaitos.fi/kuuropilvi-cumulonimbus Kuuropilvi Cumulonimbus] ''Pilvikuvasto'' Ilmatieteen laitos</ref> Satelliitti näkee kuitenkin vain ylimmän pilvikerroksen. Paras satelliittikanava konvektiopilvien tunnistamiseen on suuren resoluution näkyvän valon kanava, mutta se ei ole öiseen aikaan käytettävissä. Vertaamalla tutka- ja satelliittialgoritmeja maanpinnalta tehtyihin havaintoihin on todettu, että alutomaattisilla kaukokartoituskuvien luokittelumenetelmillä voidaan tunnistaa 50-60% kuuropilvistä, ja vääriä hälytyksiä tulee runsaasti.<ref name="KNMI">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.knmi.nl/bibliotheek/knmipubWR/WR2010-04.pdf | Nimeke = Probability of Cb and Tcu occurrence based upon radar and satellite observations | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = KNMI | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref>
Radion rätinä varsinkin keskipitkillä tai pitkillä aalloilla (SW short waves, MW medium waves, LW long waves) voi kertoa lähestyvästä ukkosesta, varsinkin jos voimistuu.<ref>[http://www.myrskyvaroitus.com/site/content/view/28/54/ Radioukkonen] Paavo Korpela, Myrskyvaroitus</ref>
== Ukkosen ennustaminen internetin ennustetietojen avulla ==
Numeeristen sääennustusmallien erotuskyky on liian huono yksittäisen ukkossolun kehityksen tarkkaan ennustamiseen.<ref name="KNMI"/> Verkossa on muutamia sivuja joista näkyy kohonneen ukkosriskin alueet seuraavalla päivälle. Ilmatieteen laitos antaa viralliset varoitukset.<ref>[http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset Varoitukset ja turvallisuus] Ilmatieteen laitos</ref>. Myös Ilmatieteen laitoksen ja Ylen ennusteet kertovat ukkosriskeistä silloinkin, jos ukkosta ei ole suoraan merkitty. ''Raskas pilveily tai sade yksin viitata ukkoseen''. Ylen ennuste on sama kuin ilmatieteen laitoksen ennuste. Mutta muista että Ilmatieteen laitoksen ennustetta päivitetään nopeiten.
Numeeristen sääennustusmallien erotuskyky on liian huono yksittäisen ukkossolun kehityksen tarkkaan ennustamiseen.<ref name="KNMI"/>
Internetissä on jonkin verran tietoja ennustetusta seuraavien päivien säätilan kehityksestä. On tässäkin muistettava, että kesäisten rajuilmojen ajallinen ja paikallinen ennustaminen säämalleilla ukkosindekseillä on erityisen hankalaa.
=== Säävaroitukset internetissä ===
Verkossa on muutamia sivuja joista näkyy kohonneen ukkosriskin alueet seuraavalla päivälle.
Ilmatieteen laitos antaa viralliset varoitukset<ref>[http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset Varoitukset ja turvallisuus] Ilmatieteen laitos</ref>.
Meteoalarm<ref>[http://ilmatieteenlaitos.fi/meteoalarm Meteoalarmin kautta varoitukset Euroopasta]</ref><ref>[http://meteoalarm.eu/index.php?lang=su_FI Meteoalarm]</ref> antaa ukkosvaroituksia<ref>[http://meteoalarm.eu/index2.php?country=FI&day=0&lang=su_FI Meteoalarm Vaaratasot: Suomi]</ref>, mutta ukkosta voi olla Meteoalarmin ilmoittamien alueiden ulkopuolellakin. Melko usein päivätetty, mutta joskus lomilla on laajalti tunnettu
Zatorin Zalamaennuste<ref>http://www.cmmanagerfinland.net/zalama.html</ref> (Z-ennuste) jossa kova ukkonen on mahdollista ''varsinkin silloin jos ennustelaueelle on merkitty pilveen 2-3 salamaa''.
2 salaman tapauksessa kova ukkonen 50 km säteellä on melkein varma. Mutta kuumana kesäpäivänä voi olla ukkosta Zatorin merkitsemien alueiden ulkopuolellakin.
Englanninkielinen Estofex, ''European Storm Forecast Experiment''<ref>[http://www.estofex.org/ Estofex, ''European Storm Forecast Experiment'']</ref>, jossa kohonnut ukkosriski on merkitty ohuella keltaisella viivalla, melko varma kovakin ukkonen paksulla keltaisella viivalla.
Näissä varsinkin oranssit, punaiset ja violetit käyrät mittaavat mahdollisen ukkosen ankaruutta.
Esim oranssin viivan ympyröimällä alueella voi olla kovaa ukkosta, vaikkei se olisikaan keltaisen viivan sisällä. Myrskyvaroitus.com<ref>[http://www.myrskyvaroitus.com/ myrskyvaroitus.com]</ref> antaa joskus ennusteita karttoina, mutta taajemmin ukkosriskin kullekin päivälle<ref>[http://www.myrskyvaroitus.com/site/index.php Pitkä rajuilmaennuste]</ref>.
=== Ilmatieteen laitos, Foreca ===
Myös Ilmatieteen laitoksen ja Ylen ennusteet kertovat ukkosriskeistä silloinkin, jos ukkosta ei ole suoraan merkitty. ''Raskas pilveily tai sade yksin viitata ukkoseen''. Ylen ennuste on sama kuin ilmatieteen laitoksen ennuste. Mutta muista että Ilmatieteen laitoksen ennustetta päivitetään nopeiten.
Sade voi olla käytännössä ukkosta, varsinkin jos se on rankkaa. Myös paksu pilvi voi merkitä ukkosta. Ukkosen todennäköisyys kasvaa järjestyksessä paksu pilvi- tihkusade-sade-rankkasade-ukkonen. Jos ennusteeseen on merkitty ukkosta esim 15:00 se voi alkaa jo klo 12:00. Sade tai raska spilvi voi yleisemminkin merkitä ukkosta, jos ukkosta on vuorokauden sisään muuna aikana aikaa eteen tai taakse laskien. Kannatattaa myös seurata ennusteita eri päivänä, ne muuttuvat. Jos esim ke klo 15:00 on luvattu maanantaina ukkosta, ukkonen on yhä mahdollista, jos ti ja ke aamuna on merkitty vain raskasta pilveilyä. Rankka tai vähemmän rankka kuurottainen sade tai ison auringon peittävän pilven kuva saattaa merkitä Ilmatieteen laitoksen kotisivujen tiedoissa ukkosta, varsinkin jos lämpötila on korkea ja samana päivänä on ukkosta muuna aikana. Ylen kotisivulla Suomea esittävillä sääkartoilla ukkonen vaikkapa 300 km päässä ja kuurosade kohdalla saattaa merkitä ukkosta täälläkin. Lisäksi kannatata muistaa, että jos havaintopaikka on vaikkapa 20 km on sivuun siitä paikasta, minne ennuste on annettu sää saattaa poiketa hyvinkin jyrkästi ennustetusta. ''Vasta ohut pilveily tai täysin poutainen sää kertoo, että ukkosta ei melko varmasti ole luvassa''. Forecan täsmässää-ennusteessa rankka sade yli 2 mm tai pienempikin sade voi merkitä ukkosta, vaikka sitä ei olislkaan suoraan merkitty.
=== Säämallit ===
Verkossa on monia karttoja<ref>[http://www.saakeskus.fi/html/index.php?function=charts Saakeskus.fi Weather Charts]</ref><ref>[http://www.westwind.ch/?page=mm5f MM5 Afwa (Europe)]</ref>, joissa ennustetaan [[ilmakehän epävakaus|ilmakehän epävakaisuutta]] kuvaavia lukuja, joita ovat muun muassa [[pilven toppi]], [[Cape]] ja [[Lifted-indeksi|Lifted]].<ref name="HABY"/> Nämäkään eivät kerro, osuuko ukkospilvi kohdalle, mutta antavat osviittaa ukkosen mahdollisuudesta. Näiden luku vaatii harjoittelua mutta antaa kokeneelle kohtalaisen hyviä ukkosennusteita.
[[Pilven huippu|Pilven huipun]] lämpötila, '''''cloud top''' temperature'' alle -25 °C, ja varsinkin alle -35 °C viittaa ukkoseen.
Cape 100 kertoo ukkosen mahdollisuudesta, cape 250 tuottaa heikkoa ukkosta ja yli 400 voimakasta ukkosta. Cape 800 tekee ukkosista hyvin todennäköisiä. Ennustettu Cape ei ole sama kuin todelline Cape. Cape-ennusteet muuttuvat esimerkiksi [[GFS-malli|GFS-ennustekartoissa]] jo vuorokauden sisään huomattavasti.{{lähde}}
Kannattaa seurata kesällä vaikkapa Cape-lukua eri vuorokauden aikoina 200 km sisään ja mahdollisia ukkosia. Vaikka cape ei nousisikaan ennustekartoissa oman paikkakunnan kohdalla ukkoslukemiin, silti saattaa riittää että se nousee vaikkapa 200 km pilvien tulosuunnassa keskipäivällä tai alkuiltapäivästä, niin loppuiltapäivällä illalla tulee ukkonen. Monesti voidaan ajatella, että jonkun kohonneen Capen alueen ydin vetää ympäristön mukaansa. Jos vaikkapa kartassa näkyy 100 km päässä pieni alue, jossa Cape nousee yli 800:n, ja itse ollaan alueella jossa Cape on 250, ukkonen on täälläkin hyvin todennäköistä.
Lifted alle +2 tuottaa heikkoa sadetta, alle +0,5 voimakasta sadetta tai joitain salamia. Ukkosen riski alkaa nousta, kun lifted on alle +1 tai Cape yli 100, varsinkin jos lämpötila on yli 15 astetta. Ukkosen mahdollisuus on jo melko suuri, jos Lifted-luku on alle -0,5 tai Cape yli 250. Monesti nämä raja-arvot tuottavat vain voimakkaita kuurosateita. Voimakas ukkonen voi syntyä silloin, kun Cape on yli 500 tai Lifted alle -2. Tämä säätyyppi on monesti merkitty karttoihin vihreällä, kaltaisella, oranssilla tai punaisella.
Ukkosta ennustaa [[kastepiste]] yli 8 °C, varsinkin yli 10 °C. Ukkosesta kielii myös matala [[nostotiivistymiskorkeus]] LCL ja konvektiivinen sade ''convective precipitation''. Ukkosen riskiä lisäävät ennustekartoissa näkyvät säärintamat, [[matalan sola|solat]] ja [[konvergenssi]]t.
Monessa CAPE- tai lifted-kartassa sääkartassa varsinkin vihreä, keltainen, oranssi ja punainen tarkoittavat voimakkaille ukkosille ominaista säätä. Ukkosta tulee myös, jos ollaan vaaleansinisellä tai turkoosilla alueella. Esimerkki melko tarkasta mutta ei aina hyvin päivitetystä ennusteesta on Suomen sääkeskuksen<ref>http://www.saakeskus.fi/, Suomen sääkeskus</ref> MLCape-ennuste<ref>[http://www.saakeskus.fi/index.php?function=showpic&chart=FIN-cape180_0mb&number=101#top MLCAPE-ennuste]</ref> ja neljän kerroksen Lifted<ref>[http://www.saakeskus.fi/index.php?function=showpic&chart=NORDIC-li&number=101#top Lifted-ennuste]</ref>.
Wetterzentralessa on<ref>[http://www.wetterzentrale.de/topkarten/tkavneur.htm Ukkosindeksien ennuste]</ref> ainakin seuraavalle viikolle Cape- ja Lifted-kartoissa. Suomalaisella Paavo Korpelalla on Myrskyboksissaan myös nämä Wetterzentralen kartat kohdassa
<ref>http://www.helsinki.fi/~pzkorpel/saamalli/gfs/licape.html,LICAPE</ref>. Ennusteen voimassaoloaika on merkitty englanniksi lyhyentäen Greenwichin [[UTC]]-ajan mukaan, esimerkiksi oikeassa yläkulmassa tai alakulmassa on '''Valid:''' Sat 28JUN2008 12 Z tarkoittaa aikaa 28. kesäkuuta vuonna 2008 kello 12:00 [[UTC]], eli 28. June 2008. Vastaava merkintä ylävasemmalla '''Init:''' Sat 28JUN2008 06 Z tarkoittaa ennusteen antoaikaa, joka on monessa sama. Suomen aika on kaksi tuntia Greenwichin aikaa edellä, joten ennusteen 12:00 on Suomessa 15:00 kesäaikana, ja 14:00 talviaikana.
=== Ukkosindeksi ===
Verkossa on monia karttoja<ref>[http://www.saakeskus.fi/html/index.php?function=charts Saakeskus.fi Weather Charts]</ref><ref>[http://www.westwind.ch/?page=mm5f MM5 Afwa (Europe)]</ref>, joissa ennustetaan [[ilmakehän epävakaus|ilmakehän epävakaisuutta]] kuvaavia lukuja, joita ovat muun muassa [[pilven toppi]], [[Cape]] ja [[Lifted-indeksi|Lifted]].<ref name="HABY"/> Nämäkään eivät kerro, osuuko ukkospilvi kohdalle, mutta antavat osviittaa ukkosen mahdollisuudesta.
Ukkosindeksiksi voidaan kutsua [[ilmakehän epävakaisuus|ilmakehän epävakaisuutta]] kuvaavia lukuja. Näistä löytyy tietoja verkossa olevista kartoista.
Monessa CAPE- tai lifted-kartassa sääkartassa varsinkin vihreä, keltainen, oranssi ja punainen tarkoittavat voimakkaille ukkosille ominaista säätä. Ukkosta tulee myös, jos ollaan vaaleansinisellä tai turkoosilla alueella. Esimerkki melko tarkasta mutta ei aina hyvin päivitetystä ennusteesta on Suomen sääkeskuksen<ref>http://www.saakeskus.fi/, Suomen sääkeskus</ref> MLCape-ennuste.<ref>[http://www.saakeskus.fi/index.php?function=showpic&chart=FIN-cape180_0mb&number=101#top MLCAPE-ennuste]</ref> ja neljän kerroksen Lifted<ref>[http://www.saakeskus.fi/index.php?function=showpic&chart=NORDIC-li&number=101#top Lifted-ennuste]</ref>
*[[Lifted-indeksi]] (''Lifted index'') LI jos alle 1, ukkosia voi syntyä, alle -1 todennäköisiä, alle -3 melko varmasti, alle -5 hyvin varmasti
*[[CAPE-indeksi]] (''CAPE-index''), konvektion potentiaalienergia J/kg Jos CAPE on yli 100, tulee ehkä ukkosta, 250 ukkosen todennäköisyys kohonnut, 500-1000 kovia ukkosia, yli 1500 monisoluinen kova ukkonen
*[[TT-indeksi]] (total totals-indeksi, ''total totals index'') jos yli 45, voi tulla ukkosta.
*[[K-indeksi]] (''KI, K-index'') jos yli 20, ukkosriski kohonnut.
*[[Showalterin indeksi]] ({{k-en|showalter index}}) jos alle 5, tulee ehkä ukkosta
<!--
*KO-indeksi
-->
Eräät muut indeksit, kuten [[SWEAT]] ja [[EHI]], eivät toimi hyvin Suomen oloissa.
== Katso myös ==
| 