Ero sivun ”Ukkosen ennakointi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22:
 
== Ukkosen ennustaminen kastepisteen ja pilvilajien avulla ==
Lämpöukkoset kehittyvät lämpimässä ilmamassassa.<ref name="PERUS">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/perustietoa-ukkosesta | Nimeke = Perustietoa ukkosesta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref> Silloin ennen [[ukkonen|ukkosta]] on kuuma, hiostava ja kostea ilma. Usein on lämmin yö ja ilma kosteaa päivälläkin. Ilmamassan kosteussisältöä kuvastavan [[kastepiste]]en voi tarkistaa esimerkiksi lentoasemien [[metar]]-havainnoista. YhduysvalloissaYhdysvalloissa on arvioitu, että lämpöukkostnlämpöukkosten syntymiseen tarvitaan vähintään 13 asteen kastepiste. Muita ukkostyyppejä voi kehityyäkehittyä, vaikka kastepiste maanpinnan lähellä olisi alempikin.<ref name="HABY">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theweatherprediction.com/habyhints/141/ | Nimeke = Ingredients for thunderstorms | Tekijä = Jeff Haby | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = theweatherprediction.com | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref> Suomessa lämpöukkosia on suhteellisen vähän, ja ukkoset liittyvät joko rintamiin tai ilmamassaukkosissa troposfäärin yläosan kylmenemiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen | Nimeke = Miten ukkonen syntyy ? | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref>
 
[[Vallinharjapilvi]] kertoo epävakaasta ilmakehästä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/hahtuvapilvi-altocumulus | Nimeke = Hahtuvapilvi Altocumulus | Julkaisu = Teematietoa: Pilvikuvasto | Julkaisija = Ilmateiteen laitos | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref> ja siten kohonneesta ukkosriskistä. Vallinharja- tai kokkarepilven havaitsemisesta on ukkoseen ehkä 3-18 tuntia.<ref name="MB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.myrskyvaroitus.com/site/myrskytieto/konvektiiviset_saailmiot.pdf | Nimeke = Konvektiiviset sääilmiöt | Tekijä = Paavo Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Myrskybongarien koulutuspäivä | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref>
[[Vallinharjapilvi]] kertoo kohonneesta ukkosriskistä, samoin [[Cumulus congestus|kumpupilvien kasvu leveyttään korkeammiksi]] korkeiksi iltapäivällä ja illalla. Ukkosta voi enteillä kumpupilvitiheyden äkillinen lisääntyminen ja korkeuden kasvu tietystä taivaan suunnasta alkaen. Monesti terävärajaiset kumpupilvet tietävät todennäköisemmin ja/tai voimakkaampaa ukkosta kuin pehmeärajaiset. Mutta pehmeärajaiset kumpupilvet suhteellisen kuuman päivän aamuna ja aamupäivällä voivat kertoa ilmakehän kosteudesta ja sitä myötä ukkosriskistä.
 
Pienet kauniin ilman kumpupilvet voivat kasvaa isommiksi kukkakaalimaisiksi pilviksi ja edelleen kuuro- ja ukkospilviksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eo.ucar.edu/webweather/cumulus.html | Nimeke = Cumulus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Web Weather for Kids | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.2.2013 | Kieli = }}</ref>
 
[[Vallinharjapilvi]] kertoo kohonneesta ukkosriskistä, samoinSamoin [[Cumulus congestus|kumpupilvien kasvu leveyttään korkeammiksi]] korkeiksi iltapäivällä ja illalla. Ukkosta voi enteillä kumpupilvitiheyden äkillinen lisääntyminen ja korkeuden kasvu tietystä taivaan suunnasta alkaen. Monesti terävärajaiset kumpupilvet tietävät todennäköisemmin ja/tai voimakkaampaa ukkosta kuin pehmeärajaiset. Mutta pehmeärajaiset kumpupilvet suhteellisen kuuman päivän aamuna ja aamupäivällä voivat kertoa ilmakehän kosteudesta ja sitä myötä ukkosriskistä.
 
[[Pilvi|Pilvet]] ja tuuli tulevat monesti ukkosen edellä eteläisestä tai läntisestä suunnasta: kaakosta, etelästä, lounaasta tai lännestä tai luoteestakin.