Ero sivun ”George Crook” versioiden välillä

'''George R. Crook''' ([[23. syyskuuta]], [[1828]] – [[21. maaliskuuta]] [[1890]]) oli [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] armeijan upseeri, joka kunnostautui [[Amerikan sisällissota|Amerikan sisällissodassa]] ja monissa sen jälkeen käydyissä [[intiaanisodat|intiaanisodissa]]. Hän erosi palveluksesta, kun häntä syytettiin liiallisesta suvaitsevaisuudesta intiaaneja kohtaan. Myöhemmin hän toimi vielä neuvottelijana Yhdysvaltain hallituksen ja intiaanien välillä. Hän sai [[apassit|apasseilta]] liikanimen Nantan Lupan, joka(”harmaa tarkoitti "harmaata sutta"susi”).<ref name="And 2010 281">Andrsson & Henriksson 2010., s. 461.</ref>

Crook syntyi Thomas ja Elizabeth Crookin perheeseen [[Dayton]]issa [[Ohio]]ssa. Hän valmistui [[West Point|Yhdysvaltain sotilasakatemiasta]] vuonna 1852. Crook palveli samalla vuosikymmenellä jalkaväen [[luutnantti]]na [[Kalifornia]]n ja [[Oregon]]in intiaanisodissa. [[Amerikan sisällissota|Amerikan sisällissodassa]] Crook taisteli [[kenraalimajuri]]na [[Pohjoisvaltiot|Pohjoisvaltioiden]] puolella.<ref name="Teilas 240">Teilas 2009, s. 240.</ref> Samalla vuosikymmenellä Crook lähetettiin jalkaväkirykmentin [[everstiluutnantti]]na komennukselle [[Idaho]]on, missä hän osallistui vuosina 1864–1868 muun muassa [[Shoshonit|shoshoni-intiaaneja]] vastaan käytyihin sotiin.<ref name="Dead">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.writerscritique.com/michno-deadliest-indian-war-west-snake-conflict-1864-1868|Nimeke=THE DEADLIEST INDIAN WAR IN THE WEST: The Snake Conflict, 1864-1868"|Julkaisu=writerscritique.com|Viitattu=18.8.2012|Kieli={{en}}}}</ref>

Crook sai tehtäväkseen vuonna 1871 palauttaa Yhdysvaltoja vastustavat apassi-ryhmät[[Apassit|apassiryhmät]] [[Intiaanireservaatti|reservaatteihin]]. Kaksi vuotta myöhemmin hänet ylennettiin prikaatinkenraaliksi. Vuonna 1876 Crookista tuli niinkutsutun Platte-osaston komentaja. Keväällä 1876 hän johti kymmenen komppaniaa ratsuväkeä talviselle sotaretkelle [[Istuva Härkä|Istuvan Härän]] [[Lakotat|lakotoja]] ja heidän liittolaisiaan vastaan. Hyökkäyksen epäonnistuttua Crook nimettiin Wyoming-kolonnan komentajaksi. Kolonnan tarkoituksena oli saattaa vihamieliset [[siouxit]], [[cheyennet]] ja [[arapahot]] takaisin reservaatteihinsa. Kesäkuussa 1876 Crookin joukot ottivat yhteen [[Hullu Hevonen|Hullun Hevosen]] johtamien sotureiden kanssa [[Rosebudin taistelu]]ssa. Yhteenoton tappiot eivät olleet merkittäviä, mutta ne hidastivat Crookin joukkoja, joten Crook ei ehtinyt [[Little Bighornin taistelu|Little Bighorniin]] [[George Armstrong Custer]]in seitsemännen ratsuväkirykmentin avuksi.<ref name="Teilas 2009 261">Teilas 2009., s. 241.</ref>

Crook palasi [[Arizona]]an vuonna 1882 tehtävänään laittaa järjestykseen reservaateistaan karkailevat apassit. Hän rohkaisi intiaaneja hankkimaan suurempia karjalaumoja ja etsimään sopivia paikkoja maanviljelyyn. Crookin harmiksi osa apasseista oli paennut [[Meksiko]]n puolelle ja teki jatkuvia ryöstöstöretkiä valkoisen väestön asutuksille. [[Chiricahuat|Chiricahua-apassien]] johdossa ollut [[Geronimo]] sotureineen ei suostunut alistumaan reservaattielämään, vaan piti piilopaikkaa [[Sierra Madren vuoristo]]ssa. Crook neuvotteli Geronimon kanssa, mutta neuvottelujen aikana apassijohtaja lähimpine miehineen pakeni. Crook sai sotaministeriöltä ankarat moitteet leväperäisyydestään ja liiallisesta suvaitsevaisuudestaan intiaaneja kohtaan. Kuultuaan palautteen Crook erosi tehtävistään. Hänet korvattiin ylennystä kärkkyvällä [[prikaatinkenraali]] [[Nelson A. Miles]]illä.<ref name="Brown 1991 411">Brown 1991., s 411.</ref>

[[Washington DC|Washingtonin]] virkamiehet houkuttelivat Crookin vuonna 1889 erikoistehtävään, joka suuntautui siouxien reservaatteihin. Crook oli ainoa valkoinen, johon intiaanit luottivat, ja siksi hänet valittiin uuden, nimeään kantavan komission puheenjohtajaksi. Crookin valtuuskunnan piti kertoa intiaaneille, että heidän maa-alueensa pilkottaisiin ja suurin osa siitä myytäisiin valkoisille. Monet vaikutusvaltaiset siouxien johtajat kieltäytyivät allekirjoittamasta sopimusta, mutta Crook sai lopulta taivuteltua riittävän määrän reservaattien päälliköistä Yhdysvaltain puolelle.<ref name="Brown 1991 428 - 430">Brown 1991., s. 428 - 430428–430.</ref>

Yhdysvaltain presidentti [[Benjamin Harrison]] avasi Crookin valtuuskunnan neuvottelemat maa-alueet Yhdysvaltain asukkaille helmikuussa 1890.<ref name="Henriksson 1985 151">Henriksson 1985, s. 151.</ref> Kuukautta myöhemmin Crook kuoli sydänkohtaukseen [[Chicago]]ssa.<ref name="Spart">{{Verkkoviite |Osoite= http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/WWcrookG.htm |Nimeke=George Crook|Julkaisu=spartacus.schoolnet.co.uk |Viitattu=18.8.2012 |Kieli={{en}}}}</ref>

Aikalaiskertomusten mukaan Crook oli epätavallinen sotilas: hän ei kiroillut, tupakoinut tai juonut alkoholia.<ref name="Teilas 2009 261"/> Hänet tunnettiin myös tavastaan ratsastaa mieluummin muulilla kuin hevosella.<ref name="Crook">{{Verkkoviite|Osoite=http://mulemuseum.org/History_of_the_Mule.html|Nimeke=American Mule Museum|Julkaisu=mulemuseum.org|Viitattu=18.8.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Monilla sotaretkillään hän käytti yleisestä käytännöstä poiketen valkoista [[aurinkokypärä]]ä. Hän suosi yksinkertaista telttakankaasta tehtyä pukua ja kantoi vain harvoin [[univormu]]a.<ref name="O'neal 2011 74">Robinson 2011., s. 74.</ref>

Crook oli miestensä suosiossa, ja häntä oli helppo lähestyä. Intiaanisotien aikana hän oppi tuntemaat intiaanit ja alkoi kohdella heitä vertaisinaan. Apassit antoivat hänelle lempinimen ''Nantan Lupan'' eli "Harmaa”Harmaa Susi"Susi”,<ref name="And 2010 281"/> ja siouxit käyttivät hänestä nimeä ''Wicokpi Yammi'' "Kolmitähti"”Kolmitähti”.<ref name="Brown 1991 279">Brown 1991. s 279.</ref> <ref name="Wico">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.astonisher.com/archives/museum/he_dog_little_big_horn.html|Nimeke=He Dog's Story of the Battle #1|Julkaisu=astonisher.com|Viitattu=5.2.2013|Kieli={{en}}}}</ref>