Ero sivun ”Angmarin Noitakuningas” versioiden välillä

Nazgûlien herra ilmestyi vuonna 1300 Kolmatta aikaaAikaa pohjoiseen, entisen [[Arnor]]in kuningaskuntaan. Sinne hän perusti Angmarin valtakunnan. Taisteltuaan monesti [[Dúnedain|''dúnedain''in]]in kanssa hänet nimettiin Angmarin noitakuninkaaksiNoitakuninkaaksi.

Sitten hän alkoi sotia Arnorin kolmea maakuntaa ([[Arthedain]], [[Rhudaur]] ja [[Cardolan]]) vastaan. Vuonna 1409 Kolmatta aikaa Noitakuningas valloitti [[Rhudaur]]in ja [[Cardolan]]in ja tuhosi täysin nämä maakunnat. Pian ainoa noitakuninkaanNoitakuninkaan joukkoja vastustava oli [[Arthedain]]in maakunta. Noitakuningas jatkoi sotaansa satoja vuosia. Noitakuninkaan suuri voitto pohjoisessa oli vuonna 1974 Kolmatta aikaa, kun hänen joukkonsa valtasivat [[Fornost Erain]]in, Arthedainin pääkaupungin. Kun sen maakunta kaatui, tuhoutui sen mukana kaikki mitä [[Arnor]]in kuningaskunnasta oli jäljellä.

Noitakuningas nautti Fornostin kaappaamisesta, mutta hänen ilonsa ei kestänyt kauan. Vuonna 1974 Kolmatta aikaaAikaa [[Gondor]]in kenraali Eärnur rantautui [[Harmaat Satamat|Mithlondin satamaan]] mukanaan Gondorin sotajoukko. Hänen armeijaansa liittyi Lindonin [[haltia (Arda)|haltioita]] ja pohjoisen Dúnedainin jäänteet ja he marssivat noitakuninkaan luo.

Noitakuningas saapui takaisin Mordoriin vuonna 1980 Kolmatta aikaa. Vuosina 2000–2002 hän johti [[nazgûl]]it [[Minas Ithil]]in piiritykseen. Hän valloitti sen [[Sauron]]in nimissä ja nimesi sen [[Minas Morgul]]iksi, Mustan taikuuden torniksi. Noitakuningas teki Minas Morgulista linnakkeensa, josta hän sai nimen Morgulin herraHerra.

Vuonna 2043 Gondorin kuningas Eärnil II kuoli ja hänen poikansa, noitakuninkaanNoitakuninkaan vanha vihollinen Eärnur nousi valtaistuimelle. Silloin noitakuningasNoitakuningas haastoi tämän kaksintaisteluun. Mardil Eärnurin käskynhaltija sai hänet rauhoittumaan. Seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 2050, Noitakuningas haastoi Eärnurin uudelleen, joka tällä kertaa hyväksyi haasteen, eikä Mardil saanut tällä kertaa estettyä häntä. Eärnur ratsasti ulos [[Minas Tirith]]istä kohtaamaan noitakuninkaan Minas Morgulissa. Hän meni kaupunkiin, eikä häntä enää koskaan nähty ja niin päättyi kuninkaiden suku ja valtaan nousivat Gondorin käskynhaltijat.

Vain kaksitoista vuotta [[Minas Ithil]]in piirityksestä noitakuningas suunnitteli [[Osgiliath]]in valloittamista. Hän johti örkkipataljoonansa ja ''haradhriminharadrim''in kaupunkia vastaan. Kaupunki oli jo murentunut vuosisatoja aiemmin sisällissodassa, ja Noitakuninkaan joukot tuhosivat sen mitä oli jäljellä ja hajottivat sillan, joka yhdisti itäistä ja läntistä rantaa. Tämä söi entisestään Gondorin moraalia.

14. maaliskuuta yli 200 000 örkkiä, eteläistä ja itäläistä marssi Minas Tirithin porteille. Sauron oli antanut noitakuninkaalleNoitakuninkaalle lisää voimaa, mikä teki tästä voimakkaamman kuin koskaan. Uuden haarniskan kanssa hän ratsasti [[taistelukenttä|taistelukentälle]] johtaen armeijan mukanaan. Ennen maaliskuun 15. päivän koittoa suuri muurinmurtaja Grond mursi Minas Tirithin portit ja Noitakuningas ratsasti sisään, mutta Gandalf seisautti tämän. Ennen kuin Gandalfin voimat laitettiin koetukselle, [[Rohan]]in torvet alkoivat soida kun noin 6 000 ratsastajaa liittyi taisteluun. Noitakuninkaan oli peräydyttävä kohtaamaan uusi uhka.

Noitakuningas nousi ratsunsa selkään ja alkoi teurastaa ''rohirrimia''. [[Théoden]] yritti saada joukkojaan olemaan pelkäämättä tätä. Silloin Morgulin herraHerra tuli ratsullaan ja Théodenin ratsu, Lumiharja, pillastui ja nuoli kaatoi sen herransa päälle. Kun Noitakuningas tuli surmaamaan Théodenia, [[Éowyn]] ja hobitti [[Merri]] seisoivat hänen tiellään. Éowyn tappoi pedon yhdellä iskulla. Noitakuningas nousi täynnä vihaa ja hyökkäsi. Vaikka hän oli voimakas soturi, Éowynistä ei ollut vastusta Noitakuninkaan mahdille. Yhdellä nuijan iskulla hän löi Éowynin kilven pirstaleiksi ja mursi tämän vasemman käden. Kun Noitakuningas oli Éowynin yläpuolellä ja valmistautui viimeiseen iskuun, Merri kiirehti hänen taakseen ja pisti miekkansa Noitakuninkaan polvitaipeeseen rikkoen Morgulin herran kuolemattomuuden. Éowyn huomasi tilaisuutensa iskeä. Kun Noitakuningas oli polvillaan, Éowyn nousi ja työnsi miekkansa noitakuninkaanNoitakuninkaan niskaan asti, jolloin tämä katosi maailmasta.