Versio 6. helmikuuta 2013 kello 19.16 muokkaa CAJH (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 96 765 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 6. helmikuuta 2013 kello 19.17 muokkaa kumoa CAJH (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 96 765 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 11: Vain muutama Keski-Maassa tiesi, keitä velhot todella olivat; nämä kun eivät jakaneet sitä tietoa. Moni luuli heitä haltioiksi tai viisaiksi ihmisiksi (Gandalf tarkoittaa ihmisten kielellä ''sauvahaltia'', koska ne ihmiset, jotka antoivat hänelle sen nimen, luulivat häntä haltiaksi). Huolimatta heidän erikoisesta ja kunnianhimottomasta päämäärästään velhot olivat kykeneviä ihmisten tunteisiin. Esimerkiksi Gandalf tunsi kiintymystä [[hobitti\|hobitteihin]]. He tunsivat myös kielteisiä tunteita kuten ahneutta, kateutta ja vallanhimoa. Sarumanilla oli suurin valta ja hän oli Valkoisen neuvoston puheenjohtaja. Vuonna 2759 Kolmatta aikaa [[Gondor]]in käskynhaltija kutsui hänet Rautapihaan, [[Orthanc]]in torniin, asumaan. Saruman oli tutkinut [[Mahtisormus\|Mahtisormuksia]] ja joutunut itsekin niiden pauloihin ja Sauron taivutti hänet puolelleen Orthancin näkykiven, [[palantír]]in, kautta. Saruman auttoi [[Mordor]]in joukkoja Sormuksen sodassa, mutta [[Entti\|entit]], [[huornit]] ja ~~Helminsyvänteen~~[[Helmin syvänne\|Helmin syvänteen]] taistelu tuhosivat hänen armeijansa ja Gandalf katkaisi hänen sauvansa. Saruman kuoli palvelijansa Kärmekielen veitseen [[Kontu\|Konnussa]] [[Valtasormus\|Valtasormuksen]] tuhon jälkeen. Sormuksen sodan jälkeen Gandalf palasi Kuolemattomille maille meren yli [[Frodo Reppuli\|Frodon]], [[Bilbo Reppuli\|Bilbon]] ja monien haltioiden kanssa.

Ero sivun ”Velho (Arda)” versioiden välillä