Ero sivun ”Nenetsia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Talous: + kuva oikealle |
+ siirretty historia artikkelissa aiemmaksi + selvennä |
||
Rivi 227:
Eläimistä mainittakoon [[poro]], [[naali]], [[kettu]], [[jääkarhu]], [[hylkeet]] ja [[mursu]]. Kesäisin alueella on lisäksi runsaasti lintuja ja kaloja.
===Tärkeimmät luonnonsuojelualueet===▼
Merkittävimmät luonnonsuojelualueet ovat [[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] äärellä sijaitseva, useasta osasta koostuva ''[[Nenetsian luonnonpuisto]]'' ja heti sen ydinosan länsipuolella oleva ''[[Nenetsian suojelualue]]''.<ref name="OOPT-Severo-Zapad"/>▼
===Ilmasto===
Rivi 235 ⟶ 232:
====Nenetsian keskilämpötila kuukausittain====
{{lähde}}{{Selvennä| Mille paikkakunnalle arvot ovat? Nenetsia on laaja, olot vaihtelevat esim. jokilaaksojen ja ylänköjen välillä}}
{| class="wikitable"
! Kuukausi !! tammi-<br>kuu !!helmi-<br>kuu !!maalis-<br>kuu !!huhti-<br>kuu !!touko-<br>kuu !!kesä-<br>kuu!!heinä-<br>kuu !! elo-<br>kuu!! syys-<br>kuu!! loka-<br>kuu!! marras-<br>kuu!! joulu-<br>kuu
Rivi 242 ⟶ 239:
|}
▲===Tärkeimmät luonnonsuojelualueet===
▲Merkittävimmät luonnonsuojelualueet ovat [[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] äärellä sijaitseva, useasta osasta koostuva ''[[Nenetsian luonnonpuisto]]'' ja heti sen ydinosan länsipuolella oleva ''[[Nenetsian suojelualue]]''.<ref name="OOPT-Severo-Zapad"/>
== Historia ==▼
[[Tiedosto:CEM-15-Asia-Mercator-1595-Russia-2533.jpg|thumb|right|270px| Pustozjorskin sijainti [[Petšora]]-joen lähistössä vuoden 1595 [[Gerhardus Mercator|Mercator]]in atlaksen Aasian kartalla (ote kartasta)]]▼
Nenetsian alue liitettiin Venäjään 1400-luvun lopulla. [[Petšora]]n suistoon Pustoi-järven rannalle perustettiin [[Pustozjorsk]]in kaupunki [[Iivana III]]:n määräyksestä vuonna 1499. Alueelle muutti venäläisiä ja komilaisia uudisasukkaita, jotka elivät kalastuksella ja metsästyksellä. Kaupunki menetti sotilaallisen ja kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla.{{lähde}}▼
Samojedien kansallinen piirikunta perustettiin vuonna 1929.<ref name="Kommersant-Nenetsia"/> [[Narjan-Mar]]ista tuli piirikunnan hallinnollinen keskus vuonna 1932. Piirikunnan nimi muutettiin Nenetsian autonomiseksi piirikunnaksi vuonna 1977. ▼
Nenetsit olivat nomadeja, jotka elivät poronhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. 1930-luvulla nenetsit kollektivisoitiin poronhoito- ja kalastuskolhooseihin. Alueen venäläis- ja komilaisväestö kollektivisoitiin kalastus- ja karjanhoitokolhooseihin. Osa nenetseistä asettui jo 1930-1950-luvuilla pysyvästi asumaan vasta perustettuihin kolhoosien tukikohtakyliin, jossa he kalastivat, työskentelivät vasta perustetuilla karjatiloilla tai valtion sektorilla. 1960-luvulla aloitettiin aktiivinen poronhoitajien asuttamispolitiikka. Perheet pyrittiin asuttamaan kyliin; vain miehet kävisivät tundralla hoitamassa poroja. Tämä politiikka onnistui vain osittain. Vielä nykyään osa poronhoitajista elää perheineen tundralla, vaikka paikoin vain miehet ovat tundralla. 1920-luvulta lähtien nomadiperheiden lapsia varten avattiin asuntolakouluja, joissa lapset asuivat kouluvuoden. Kouluissa oli venäjänkielinen opetusohjelma, joissa ei huomioitu paikalliskulttuuria ollenkaan.{{lähde}}▼
== Väestö ==
[[Tiedosto:Свято-Никольская часовня (Каратайка).jpg|thumb|180px|right|Ortodoksinen rukoushuone Karataikan kylässä]]
Rivi 459 ⟶ 467:
Liikenne tapahtuu yhä suurelta osin vesi- ja ilmateitse.<ref name="Kommersant-Nenetsia"/> Narjan-Marissa on kaupallinen lentoasema; pienempiä maapohjaisia kiitoteitä on useilla paikkakunnilla. Ilmaliikenteessä helikopterit ovat keskeinen kuljetusväline. Paikallisesti tärkeimmät yleissatamat sijaitsevat Narjan-Marissa ja Amdermassa.<ref name="Kommersant-Nenetsia"/> Rahtimääränsä puolesta alueen tärkein satama on kuitenkin merellä sijaitseva [[Lukoil]]-yhtiön [[Varandein öljyterminaali]].<ref name="Varandei1"/> Vuonna 2012 pyrittiin ottamaan tuotantoon myös Barentsinmeren ensimmäinen arktinen [[öljynporauslautta]], mutta käyttöönottoa siirrettiin tuonnemmaksi. Tämä [[Prirazlomnaja]]-öljyntuotantolautta (Приразломная) ja samannimisen kentän porausoikeudet kuuluvat valtiollisen [[Gazprom]]-konsernin tytäryritykselle (Gazprom neft shelf). Lautan tuotantosuunnitelmien toteutuessa siitä tulee rahtimääränsä puolesta yksi Nenetsian autonomisen piirikunnan suurimmista laivaliikenteen rahtauspisteistä.<ref name="Prirazlomnaja1"/><ref name="Prirazlomnaja2"/>
▲== Historia ==
▲[[Tiedosto:CEM-15-Asia-Mercator-1595-Russia-2533.jpg|thumb|right|270px| Pustozjorskin sijainti [[Petšora]]-joen lähistössä vuoden 1595 [[Gerhardus Mercator|Mercator]]in atlaksen Aasian kartalla (ote kartasta)]]
▲Nenetsian alue liitettiin Venäjään 1400-luvun lopulla. [[Petšora]]n suistoon Pustoi-järven rannalle perustettiin [[Pustozjorsk]]in kaupunki [[Iivana III]]:n määräyksestä vuonna 1499. Alueelle muutti venäläisiä ja komilaisia uudisasukkaita, jotka elivät kalastuksella ja metsästyksellä. Kaupunki menetti sotilaallisen ja kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla.{{lähde}}
▲Samojedien kansallinen piirikunta perustettiin vuonna 1929.<ref name="Kommersant-Nenetsia"/> [[Narjan-Mar]]ista tuli piirikunnan hallinnollinen keskus vuonna 1932. Piirikunnan nimi muutettiin Nenetsian autonomiseksi piirikunnaksi vuonna 1977.
▲Nenetsit olivat nomadeja, jotka elivät poronhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. 1930-luvulla nenetsit kollektivisoitiin poronhoito- ja kalastuskolhooseihin. Alueen venäläis- ja komilaisväestö kollektivisoitiin kalastus- ja karjanhoitokolhooseihin. Osa nenetseistä asettui jo 1930-1950-luvuilla pysyvästi asumaan vasta perustettuihin kolhoosien tukikohtakyliin, jossa he kalastivat, työskentelivät vasta perustetuilla karjatiloilla tai valtion sektorilla. 1960-luvulla aloitettiin aktiivinen poronhoitajien asuttamispolitiikka. Perheet pyrittiin asuttamaan kyliin; vain miehet kävisivät tundralla hoitamassa poroja. Tämä politiikka onnistui vain osittain. Vielä nykyään osa poronhoitajista elää perheineen tundralla, vaikka paikoin vain miehet ovat tundralla. 1920-luvulta lähtien nomadiperheiden lapsia varten avattiin asuntolakouluja, joissa lapset asuivat kouluvuoden. Kouluissa oli venäjänkielinen opetusohjelma, joissa ei huomioitu paikalliskulttuuria ollenkaan.{{lähde}}
==Lähteet==
{{viitteet|viitteet=
| |||