Ero sivun ”Pontiac (intiaanipäällikkö)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Henkilökuva
Rivi 34:
 
Englantilaisten valta sai intiaanit valmistelemaan kapinaa, jonka johtajaksi valittiin Pontiac. Ranskalaiset yllyttivät henkiliikkeen innostamia intiaaneja ja Pontiac uskoi Uuden-Ranskan uuteen nousuun. Hän lähetti viestinviejiä intiaanikyliin kertomaan hankkeilla olevasta kapinasta, jossa tarkoituksena oli vallata englantilaisten haltuun joutuneet linnakkeet.<ref name=Hurt 47">Hurt s. 47.</ref>
 
===Pontiacin kapina===
{{pääartikkeli|[[Pontiacin kapina]]}}
[[kuva:Pontiac's war.png|thumb|300px|Pontiacin kapinan linnakkeet ja taistelupaikat]]
[[kuva:Siege of Fort Detroit.jpg|thumb|270px|Fort Detroitin piiritys.]]
Pontiac aloitti kapinansa toukokuun 9. päivä 1763 ja johti soturinsa Fort Detroitin ympärillä olevia asutuksia vastaan. Samanaikaisesti Pontiacin liittolaiset saartoivat linnakkeen. Kesällä 1763 Pontiacin alaisuudessa olleet ryhmät valtasivat kahdeksan brittien linnaketta. Hyökkäyksiin osallistui kaikkiaan noin 3000 soturia yli kymmenestä heimosta. Ainoastaan Fort Detroit ja Fort Pitt (nykyinen [[Pittsburgh]]) jäivät valtaamatta.

Lokakuussa 1763, vajaa puoli vuotta kapinan alkamisesta, Pontiac sai kirjeen ranskalaiselta[[Ranskan Louisiana]]n komentajalta [[majuri]] [[Pierre Joseph de VilliersiltaVilliers]]ilta, joka kehotti Pontiaciaintiaaneja lopettamaan turhan verenvuodatuksen.<ref name="Henriksson 53"> Henriksson s. 53.</ref> Pontiac lopettisuostuikin lopettamaan Fort Detroitin piirityksen, muttasaatuaan jatkoikuulla sotaaEnglannin muualla[[kuningas]] [[Yrjö III]]:n julistuksesta rajoittaa uudiasukkaiden muuttoliikettä. SyyskuussaKapinallisten 1764iskut suurinjatkuivat osakuitenkin kapinaansyksyyn osallistuneista1764, intiaaneistajolloin suurin osa lopetti sotimisen.<ref name="Santoro 277"> Santoro s. 277.</ref>
 
===Kuolema===
Vuonna 1765 Pontiac totesi valtansa murenneen intiaanien keskuudessa, ja pakeni Illinoisin maaseudulle pienen ryhmänsä kanssa. Hän alkoi ylläpitää hyviä suhteita englantilaisiin, mutta kaikki intiaanit eivät pitäneet hänen mielistelevästä käytöksestään brittejä kohtaan.<ref name="Henriksson 54"> Henriksson 54.</ref>
 
Pontiacin kohtaloksi koitui hänen vuonna 1769 tekemänsä kauppamatka [[Cahokia]]an, ranskalaisten ja illinois-intiaanien asuttamaan kylään lähelle nykyistä [[St. Louis]]ia Illinoisissa. Peoria-heimon intiaani Pina iski kadulla kävelevää Pontiacia takaapäin [[Tomahawk (sotakirves)|tomahawkilla]] kadulla kävelevän Pontiacin takaapäin tajuttomaksi, puukotti sen jälkeen maahan vaipunutta Pontiaciauhriaan ja pakeni paikalta. Pontiac jäi makaamaan mutaiselle kadulle kuolettavasti haavoittuneena.<ref name="Ottawa">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.tolatsga.org/otta.html|Nimeke= Ottawa History|Julkaisu= Tolatsga.org|Viitattu= 19.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Britit hautasivat Pontiacin ja kunnioittivat näin suurta ottawa-johtajaa. Hautapaikan tarkkaa sijaintia ei tiedetä.
 
Murhan syy ei selvinnyt koskaan. SiitäSen mahdollisista motiiveista liikkui erilaisia huhuja, joiden paikkansapitävyyttä ei kyetty todistamaan. Erään teorian mukaan englantilaiset olivat palkanneet Pinan tappamaan Pontiacin, koska epäilivät tämän elvyttävän intiaaniliittoaan. Toinen teoria kertoi kyseessä olleen englantivastaisten intiaanien suunnittelema kosto englantilaismieliseksi muuttuneelle Pontiacille.<ref name="Ottawa"/> Pontiacin kuoleman mukana katosi ottawien voima ja vaikutusvalta. Heidän tärkeä asemansa 1600-luvulla alkaneessa eurooppalaisten ja intiaanien välisessä kaupankäynnissä päättyi Pontiacin kuolemaan.
 
==Henkilökuva==
Pontiacin kohtaloksi koitui hänen vuonna 1769 tekemänsä kauppamatka [[Cahokia]]an, ranskalaisten ja illinois-intiaanien asuttamaan kylään lähelle nykyistä [[St. Louis]]ia Illinoisissa. Peoria-heimon intiaani Pina iski kadulla kävelevää Pontiacia takaapäin [[Tomahawk (sotakirves)|tomahawkilla]], puukotti maahan vaipunutta Pontiacia ja pakeni paikalta. Pontiac jäi makaamaan mutaiselle kadulle kuolettavasti haavoittuneena.<ref name="Ottawa">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.tolatsga.org/otta.html|Nimeke= Ottawa History|Julkaisu= Tolatsga.org|Viitattu= 19.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Britit hautasivat Pontiacin ja kunnioittivat näin suurta ottawa-johtajaa. Hautapaikan tarkkaa sijaintia ei tiedetä.
Aikalaiskuvausten mukaan Pontiac oli ylpeä, ylimielinen ja helposti kiivastuva.<ref name ="Eckert 2002 83">Eckert 2002 s. 83.</ref> Alaistensa keskuudessa hänet tunnettiin ankarana komentajana, joka ei sietänyt vastaväitteitä.<ref name="Peckham 1994 28">Peckham 1994 s. 28.</ref> Kirjallisuudessa Pontiac kuvataan lähes poikkeuksetta sodanhaluiseksi, mutta hänestä löytyi myös inhimillinen puoli. Siitä esimerkkinä oli syksyllä 1760 sattunut tapaus, jossa [[majuri]] [[Robert Rogers]] johdatti 200 rajavartijaa Detroitiin. Dokumentoidun tiedon mukaan Pontiac esti sotureitaan käymästä Rogersin miesten kimppuun ja säästi monet näistä varmalta kuolemalta. Kapinan tauottua Pontiacin käytöstavat herättivät ihastusta englantilaisissa ja häntä pidettiin rehellisempänä ja inhimillisempänä kuin muita intiaanijohtajia tai ranskalaisia upseereita.<ref name="Dickason 2009 152">Dickason 2009 s. 152.</ref>
 
Eurooppalaisten kauneuskäsitysten mukaan Pontiac ei ollut erityisen komeana. Vaatetuksessaan hän sekoitti keskenään omaa ja eurooppalaista perinnettä ja arvosti suuresti ranskalaisen upseerin [[uniformu]]a, jonka kenraali de Montcalm oli lahjoittanut hänelle.<ref name ="Eckert 2002 84">Eckert 2002 s. 84.</ref> Fyysisesti Pontiac oli hyväkuntoinen ja rakenteeltaan kookkaampi kuin intiaanit yleisesti.<ref name ="Eckert 2002 83">Eckert 2002 s. 83.</ref>
Murhan syy ei selvinnyt koskaan. Siitä liikkui erilaisia huhuja, joiden paikkansapitävyyttä ei kyetty todistamaan. Erään teorian mukaan englantilaiset olivat palkanneet Pinan tappamaan Pontiacin, koska epäilivät tämän elvyttävän intiaaniliittoaan. Toinen teoria kertoi kyseessä olleen englantivastaisten intiaanien suunnittelema kosto englantilaismieliseksi muuttuneelle Pontiacille.<ref name="Ottawa"/> Pontiacin kuoleman mukana katosi ottawien voima ja vaikutusvalta. Heidän tärkeä asemansa 1600-luvulla alkaneessa eurooppalaisten ja intiaanien välisessä kaupankäynnissä päättyi Pontiacin kuolemaan.
 
Pontiacilla oli elämänsä aikana useita vaimoja. HeistäHänen nuorinensimmäisistä avioliitoistaan ja viimeisinvaimojen nimistä ei ole kuitenkaan luotettavaa tietoa. Eräs vaimoista, joka tunnettiin nimellä Pokanoka, hukkui Mazen Creekissa Illinoisissa 1764.<ref name="Poka">{{verkkoviite|Osoite=http://www.genealogytrails.com/ill/natamer_pontiac.html|Nimeke=Pontiac|Tekijä=Walczynski, Mark|viitattu=31.1.2013.|Kieli={{en}}}}</ref> Vaimoista nuorin, Kan-tuck-ee-gun, muistetaan lähinnä naisena, joka allekirjoitti rauhansopimuksen 1817.<ref name= "LobbyOhio">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.ohiojudicialcentersupremecourt.ohio.gov/MJC/places/pontiac.asp|Nimeke=NativePontiac American(c. Lobby:Pontiac1714 - April 20, 1769|Julkaisu=Ohiojudicialcentersupremecourt.ohio.gov| Viitattu=19.4.2011 |Kieli={{en}}}}</ref>
 
==Lähteet==
*Anderson, Fred: ''Crucible of War'' Vintage, 2001. ISBN 978-0375706363 {{en}}
*Andersson, Rani&Henriksson, Markku: ''Intiaanit, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia'', Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-162-3
*Ashlee, Laura Rose, ''Traveling Through Time: A Guide to Michigan's Historical Markers'', University of Michigan Press, 2005 ISBN 9780472030668 {{en}}
*Dickason, Olive Patricia: '' Oxford Univ Press, 2009. ISBN 978-0195428926 {{en}}
*Eckert, Allan W: ''The Conquerors'',Jesse Stuart Foundation, 2002. ISBN 978-1931672078
*Henriksson, Markku: ''Alkuperäiset amerikkalaiset'', s. 120-121. Gaudeamus, 1985. ISBN 951-662-385-9
*Hurt, Douglas, ''Ohio frontier'',Indiana University Press, 1996, ISBN 0253332109
*Lippert, Dorothy, ''Native American history for dummies'', Wiley. 2007 ISBN 9780470148419
*SantoroPeckham, NicholasHoward JH. ''AtlasPontiac ofand the Indian Tribes of North AmericaUprising'', iUniverseWayne State Univ Press, 20091994. ISBN 978-1-4401-0795-50814324691 {{en}}
*Santoro, Nicholas J. ''Atlas of the Indian Tribes of North America'', iUniverse, 2009. ISBN 978-1-4401-0795-5 {{en}}
*Virrankoski, Pentti: ''Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit'', s. 276-278. Gummerus, 1994. ISBN 951-717-788-7.
*Waldman, Carl: ''Atlas of the North American Indian'', s. 138. Fact On File Publications, 1985. ISBN 0-87196-850-9. {{en}}
 
===Viitteet===