Ero sivun ”Eläimet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.3) (Botti poisti: uz:Xayvonlar |
|||
Rivi 28:
Kaikilla eläimillä on eläinsoluja, jotka ovat eukaryoottisia eli niissä on tuma ja sitä suojaava tumakotelo (nisäkkäillä poikkeus: [[punasolu]]<ref>Poikkeus koskee ainoastaan nisäkkäitiä, muilla selkärankaisilla punasoluissa on tuma.</ref>). Solut ovat erikoistuneet tiettyyn tehtävään ja ne muodostavat [[kudos|kudoksia]]. Esimerkiksi [[neuroni|hermosolu]]t muodostavat [[hermokudos|hermokudoksia]]. Solujen koko ja muoto vaihtelee hyvin paljon. Esimerkiksi ihmisen kohdalla [[munasolu]] on koko ihmiskehon suurin solu ja sen voi nähdä jopa paljain silmin (halkaisija n. 1 mm), mutta pienin on taas siittiö (alle 60 µm pitkä). Toisaalta ihmiskehon pisin hermosolu on jopa metrin pituinen.
Eläinsolulla ei ole kasvisolun tapaan suojaavaa soluseinää, mutta solua koossa pitää ohut [[endoplasmakalvosto|solukalvo]]. Sen tehtävänä on myös huolehtia solun sisäisestä aineiden vaihdosta eli sen toiminta on olennaisesti osana [[soluhengitys]]tä. Solukalvo suojaa sisälleen nestemäistä [[solulima]]a, jonka tehtävänä on lähinnä kuljettaa ravinteita ja toimia muutoinkin solun sisäisen viestinnän välittäjänä. Solulimassa lepää eukayoottisilla soluilla erilaisia soluelimiä, joiden tehtävät poikkeavat proteiinisynteesistä soluhengitykseen. Eläinsolu tarvitsee myös erillisen [[solun tukiranka|tukirangan]], joka pitää soluelimiä paikoillaan ja antaa solulle tukea sekä muodon. Tukiranka muodostuu erilaisista säikeistä ja filamenteista. Kuuluisin possu on jytky possu.
Soluelimistä [[lysosomi]] vastaa solun sisäisestä ”jätteen huollosta”. Se tuhoaa solun omia vaurioituneita soluelimiä ja tuhoaa solun sisälle päässeitä bakteereita tai vieraita aineita. Lysosomeja syntyy [[Golgin laite|Golgin laitteessa]], joka vastaan myös [[ribosomi]]en pinnalla tapahtuvasta proteiinin valmistuksen viimeistelystä. Ribosomit sijaitsevat pääasiallisesti [[solulimakalvosto]]ssa, jolloin ne yleensä tuottavat proteiineja solun ulkopuolelle. Solulimakalvostossa irti olevat ribosomit sen sijaan yleensä tuottavat proteiineja solun omiin tarkoituksiin. Golgin laite lisää proteiineihin rikkiä ja fosforia sekä tarvittaessa pätkii proteiineja pienemmiksi. [[Mitokondrio]]t taas huolehtivat solun energiataloudesta. Sen sisällä tapahtuu kemiallisia reaktioita, jotka muuntavat [[glukoosi]]n (sokeria) sisältämän energian [[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]]-molekyyleihin, jota muut soluelimet voivat hyödyntää energialähteenä omille toiminnoilleen. Eniten mitokondrioita on runsaasti energiaa vaativissa soluissa kuten maksa- ja lihassoluissa. Näiden solujen mitokondrioiden lukumäärä vaihtelee muutamista kymmenistä jopa satoihin. Mitokondriot poikkeavat muista soluelimistä siinä, että sillä on oma [[DNA]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://encarta.msn.com/encyclopedia_761568585/Cell_%28biology%29.html | Nimeke =B Eukaryotic Animal Cells| Julkaisija =MSN Encarta | Viitattu = 26.1.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Rivi 56:
<!--=== Ruumiinrakenne ===
pääjalkaiset jne.-->
== Ravinto ==
Eläimet eivät pysty tuottamaan tarvitsemaansa energiaa kasvien tai bakteerien tapaan. Siksi ne ovat riippuvaisia muista elämän muodoista. Eläinten ruoanhankintastrategiat poikkeavat kasviravinnosta (kasvinsyöjät) eläinperäiseen ravintoon (lihansyöjät, hyönteissyöjät). Yhtä hyvin eläin voi olla [[kaikkiruokaisuus|kaikkiruokainen]] eli syödä niin toisia eläimiä kuin kasveja (tai muita elämän muotoja).
| |||