VenäläistenNeuvostoliiton 24.Karjalan armeija huhtikuutaaloitti 1942 alkanuthuhtikuussa suurhyökkäyssuurhyökkäyksen Kiestingin suomalais-saksalaista ryhmittymää vastaan. Operaatio oli ajoitettu kelirikkokauteen, jolloin puolustajan apuvoimien saanti olisi hankalinta. Noin kuukauden kestäneet taistelut päättyivät torjuntavoittoon. Hyökkääjän miestappiot olivat monikymmenkertaiset puolustajaan nähden. <ref>Karjalainen, Mikko. Jatkosodan taistelut. Maanpuolustuskorkeakoulu, Gummerus, 2005. ISBN 951-25-1387-0. </ref>
Puolustajan vahvuus vastasi noin kahta divisioonaa. Venäläisillä oli kolmen divisioonan lisäksi 2 merijalkaväen prikaatia, 1 hiihtoprikaati sekä erillinen panssariprikaati. <ref>KarhunenSuomalaisessa Veikko.sotakirjallisuudessa Raatteen[[Kiestingin tieltäkelirikkotaistelu Kostamukseen.1942|Kiestingin WSOYkevään 1972.1942 ISBNtaisteluihin]] liitetään usein kelirikko 951-0-00627-0 </ref>etuliite.
Suomalaisessa sotakirjallisuudessa [[Kiestingin kelirikkotaistelu 1942|Kiestingin kevään 1942 taisteluihin]] liitetään usein kelirikko -etuliite.
Kevään 1942 mittaan oli saatu viitteitä tulevasta hyökkäyksestä. Maaliskuun lopulla Jelettijärven kenttävartio joutui rajun hyökkäyksen kohteeksi. Varsinainen saarrostukseen pyrkinyt hyökkäys alkoi 24. huhtikuuta aamulla 15 kilometriä leveänä rintamana. Eteläosassa suomalaisen Divisioona J:n ja sen pohjoispuolella SS-divisioona Nordin alueella hyökkäykset torjuttiin. Saksalaisten vastuualueen pohjoispuolella oleva Ylä-Mustajärven ja Jelettijärven välinen kannas oli varmistettu vain kenttävartioilla. Venäläiset pioneeripataljoonat olivat kevään kuluessaaikana rakentaneet salassapohjoiselle suunnalle huoltotien. Siihen tukeutuen kannaksen23. kauttakaartin divisioona hyökkäsi ensinjärvikannaksen 23.kautta Kaartin divisioonakoukaten saksalaisten selustaan. Vastahyökkäyksen aloittanutaloitti IV/11.Pr ja sitä avustaneetmuutama 35:nnen rajajääkäriosaston komppaniat joutuivat vetäytymään oman tuhoutumisensa uhan allakomppania. Hyökkäyksen aikana koko IV:nnen pataljoonan upseeristo haavottui kranaatin osuessa käskynjaolla olleeseen upseeriryhmäänryhmään. Vastahyökkäys tyrehtyi ylivoiman edessä ja ainoa perääntymistie oli lopulta järvenselkä, jonka takana epäluuloiset saksalaiset vielä hidastivat vetääntymistä. <ref>Karhunen Veikko. Raatteen tieltä Kostamukseen. WSOY 1972. ISBN 951-0-00627-0 </ref>
Venäläisiin hyökkääviin joukkoihin liittyivät 186. divisioona sekä 2 erillistä prikaatia, jotka pyrkivät katkaisemaan Kiestingin länsipuolisen tieyhteyden ja motittamaan koko rintaman. Sekä suomalaisia että saksalaisia apuvoimia tuotiin alueelle toukokuun alkupäivinä. Taistelut kulminoituivat 5.-6.5. Kiestingin neljän tien risteyksen luoteispuolella. Vihollisvoimien kärjessä edenneet JR 238 ja 8. Hiihtoprikaati motitettiin ja pääosin tuhottiin.
Vastahyökkäystä varten perustettuja suomalaisia taisteluosastoja johtivat [[Albert Puroma]] ja [[Albert Ravila]]. SaksalaisillaMukana hyökkäykseenolivat osallistui SS-Nordin lisäksisaksalaiset taisteluosastot Kräutler ja Boysen. SS Nord tuki hyökkäystä omalla sivustallaan. Vihollisen vahvojen vetäytymisasemien murtamiseen käytettiinosallistuivat myös tykistöätykistö, panssareitapanssarit ja Stuka-lentolaivueitalentolaivueet. Stukat tuhosivat myös venäläisten huoltokuljetuksia. Perääntyviä neuvostojoukkoja yritettiin motittaa, mutta siinä ei täysin onnistuttu. Venäläisten takaa-ajo pysähtyi lopulta 23. toukokuuta vahvaan puolustusasemaan samalle järvikannakselle, josta hyökkäys oli tullutkinalkanutkin. Taisteluiden jälkeen III AK ilmoitti torjuneensa yhteensä 175 sellaista hyökkäystä, jossa vihollisella oli[[pataljoona]] tai sitä suurempi miesmäärä käytössään. Taisteluissa kaatuneita venäläisiä sotilaita laskettiin taistelupaikoilta yli 15000. Suomalaisia sotilaita kaatui 170 ja saksalaisia 248.
Taisteluiden jälkeen III AK ilmoitti torjuneensa yhteensä 175 sellaista hyökkäystä, jossa vihollisella oli[[pataljoona]] tai sitä suurempi miesmäärä käytössään. Taisteluissa kaatuneita venäläisiä sotilaita laskettiin taistelupaikoilta yli 15000. Suomalaisia sotilaita kaatui 170 ja saksalaisia 248.
