Avaa päävalikko

Muutokset

241 merkkiä lisätty, 6 vuotta sitten
p
otsikkohierakian virhe ja kirjoitusvirheet korjattu, tekstiä selkeytetty. 1 lähde lisätty
|{{Kaupunki2
| virallinen_nimi = Kiestinki
| muu_nimi = Кестеньга, Kestenga
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Yrityspalvelu Karelski | Tunniste = ISBN 952-90-8324-6 }}</ref> Kiestinkiläisten elinkeinoja ovat kettu- ja minkkitarhaus, metsäteollisuus ja kalanjalostus.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> Paikkakunnalla järjestetään heinäkuussa Pohjoiskarjalaisten juhlat (Viena on karjalankielisen väestön keskuudessa ''Pohjois-Karjala'').<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
 
== Historia ==
Kiestinki mainitaan uudiskylänä ensimmäisen kerran vuonna 1679. Tarinan mukaan ensimmäinen asukas oli ''Kömö''-niminen [[saamelaiset|lappalainen]], josta juontuu kylässä myöhemmin esiintyvä sukunimi ''Kömönen'' (ven. ''Kemojev'').<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pöllä, Matti | Nimike = Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800 -luvulla | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 1995 | Sivu = 183–184 | Tunniste = ISBN 951-717-893-X}}</ref> Kylän nimi perustuu [[saamen kieli|saamen]] ''giessat'' ’kääriä, keriä; kaartaa (joesta)’ -verbistä johdettuun sanaan ''kiestA'' ’koste, akanvirta (kosken alla)’.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Räisänen, Alpo | Nimike = Nimet mieltä kiehtovat: etymologista nimistöntutkimusta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 2003 | Sivu = 151 | Tunniste = ISBN 951-746-518-1}}</ref> Historiallinen Kiestingin kunta sijaitsi [[Vienan Karjala]]n pohjoisosassa [[Arkangelin kuvernementti|Arkangelin kuvernementin]] Kemin kihlakunnassa. Sen naapurikuntia olivat lännessä [[Oulanka]], pohjoisessa [[Kouta]], idässä [[Kieretti]], kaakossa [[Vitsataipale]] ja etelässä [[Vaarakylä]]. Kunnan alue käsitti Tuoppajärven pohjoisrannikon ja [[Tiiksjärvi|Tiiksjärven]] ympäristön. Kuntaan kuuluneita kyliä olivat muun muassa Heinäjärvi, Jelettijärvi, Kananainen, Kiisjoki, Kokkosalmi, Käpäli, Lohilahti, Sohjana, Sohjanansuu ja Suvi-Suurijärvi. Aikaisemmin myös Vaarakylän kunta Tuoppajärven etelärannalta kuului Kiestinkiin.
 
Suomessa on Kiestingistä kotoisin olevia sukuja. Paljon entisiä kiestinkiläisiä asuu myös [[Siperia]]n [[Omskin alue]]ella ja [[Kazakstan]]issa,{{lähde}} jonne he joutuivat [[Stalinin vainot|Stalinin vainovuosina]].
 
=== Jatkosota ===
{{Pääartikkeli|[[Kiestingin motti]]}}
[[Kuva:Falkenhorst ja Siilasvuo2.jpg|right|thumb|[[Nikolaus von Falkenhorst]] ja [[Hjalmar Siilasvuo]]. Suomen armeijan kuva]]
 
[[jatkosota|Jatkosodassa]] pohjoisen rintaman suurimmat taistelut käytiin Kiestingin suunnalla. <ref>Jatkosodan historia 4. Sotatieteen laitos, WSOY, 1993. ISBN 951-0-15330-3</ref>
AlueellaJatkosodassa taistellutKiestingin rintama oli [[Suomen III armeijakunta (jatkosota)|III:nnen armeijakuntaarmeijakunnan]], jotavastuualuetta ja sitä komensi kenraalimajuri [[Hjalmar Siilasvuo]],. Armeijakunta oli alunperinjatkosodan alusta alistettu Saksan Norjan armeijalle, AOK Norwegian'lle. Tammikuussa 1942 perustettiin Saksan Lapin armeija, Armeeoberkommando Lappland, jonka komentajaksi Rovaniemelle tuli kenraalieversti [[Eduard Dietl]]. III armeijakunta, jonka alaisuudessaKiestinki oli sekäsotanäyttämönä suomalaisiakesästä että1941 saksalaisiasyyspuolelle joukkoja,1944. valtasi Kiestingin elokuussa [[1941]].
 
=== Hyökkäysvaihe ===
1. heinäkuuta 1941 valtakunnanrajalta alkanut everstiluutnantti [[Jussi Turtola]]n johtaman ryhmä J:n hyökkäys saavutti Sohjanajokilinjan
1. heinäkuussa 1941 alkanut everstiluutnantti [[Jussi Turtola]]n johtaman ryhmä J:n hyökkäys saavutti Sohjanajokilinjan 11:ntenä heinäkuuta. Saksalaisia joukkoja alistettiin 17. heinäkuuta alkaen ryhmä J:lle. Kiestinki vallattiin 8. elokuuta päättyneissä taisteluissa. Hyökkäystä jatkettaessa [[natsi-Saksa|saksalaiset]] joukot pyrkivät Kiestingistä maanteitse kohti [[Louhi (Karjalan tasavalta)|Louhea]] ja [[Muurmannin rata]]a ja kokivat kovaa vastustusta. Ryhmä J eteni hieman etelämpänä rautatielinjaa pitkin kohtaamatta vastusta ja pääsivätpääsi saksalaisia huomattavasti pidemmälle Louhen tuntumaan. Venäläisen 88. divisioonan vastahyökkäykset johtivat siihen että tuhatlukuinen suomalais-saksalainen osasto motitettiin elokuun 20:nnen päivän tienoilla Kapustnajajoen maisemiin. [[Kiestingin motti]], josta vetäydyttiin soita pitkin
motitettiin elokuun 20:nnen päivän tienoilla ja mottivaihe aiheutti suuria tappioita. [[Kiestingin motti|Kiestingin motista]] vetäydyttiin suotaipaleita pitkin syyskuun alkupäivinä ja rintamalinja asettui vajaa 10 kilometriä Kiestingin itäpuolelle.
syyskuun alkupuolella, koitui myös Jussi Turtolan kohtaloksi. <ref> Martti Turtola: Kyllä täällä kaatuakin voidaan. Suomalainen upseerinkohtalo 1941. Otava 2000. ISBN 951-1-15449-4"</ref>
Ensimmäinen rintamatalvi tuotti erityisestikokemattomille saksalaisille suurta tuskaa. Kokonainen osasto saattoi palelluttaa jalkansa kasteltuaan ne vielä upottavilla soilla. Osittain suurvaltapolitiikasta johtuen, muun muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] mielipiteiden vuoksi, Suomen sodanjohto luopui ajatuksesta katkaista MurmanskinMurmanskiin ratajohtava junarata.
 
=== Kiestingin kevättaistelu 1942 - asemasodan suurtaistelu ===
Venäläisten 24. huhtikuuta 1942 alkanut suurhyökkäys Kiestingin suomalais-saksalaista ryhmittymää vastaan oli ajoitettu kelirikkokauteen, jolloin puolustajan apuvoimien saanti olisi hankalinta. Noin kuukauden kestäneet taistelut päättyivät torjuntavoittoon. <ref>Karjalainen, Mikko. Jatkosodan taistelut. Maanpuolustuskorkeakoulu, Gummerus, 2005. ISBN 951-25-1387-0. </ref>
Puolustajan vahvuus vastasi noin kahta divisioonaa. ja hyökkääjän käytössäVenäläisillä oli kolmen divisioonan lisäksi 2 merijalkaväen prikaatia, 1 hiihtoprikaati sekä erillinen panssariprikaati. <ref>Karhunen Veikko. Raatteen tieltä Kostamukseen. WSOY 1972. ISBN 951-0-00627-0 </ref>
Suomalaisessa sotakirjallisuudessa [[Kiestingin kelirikkotaistelu 1942|Kiestingin kevään 1942 taisteluihin]] liitetään usein kelirikko -etuliite.
 
Kevään 1942 mittaan oli saatu viitteitä tulevasta hyökkäyksestä. Maaliskuun lopulla Jelettijärven kenttävartio joutui rajun hyökkäyksen kohteeksi. Karjalan armeijanVarsinainen saarrostukseen pyrkinyt hyökkäys alkoi noin24. huhtikuuta aamulla 15 kilometrinkilometriä leveydelläleveänä aamullarintamana. 24Eteläosassa suomalaisen Divisioona J:n ja sen pohjoispuolella SS-divisioona Nordin alueella hyökkäykset torjuttiin. huhtikuutaSaksalaisten vastuualueen pohjoispuolella oleva Ylä-Mustajärven ja Jelettijärven välinen kannas oli varmistettu vain kenttävartioilla. Venäläiset pioneeripataljoonat olivat kevään kuluessa rakentaneet salassa huoltotien. Siihen tukeutuen kannaksen kautta hyökkäsi ensin 23. Kaartin divisioona saksalaisten selustaan. Vastahyökkäyksen aloittanut IV/11.Pr ja sitä avustaneet 35:nnen rajajääkäriosaston komppaniat joutuivat vetäytymään oman tuhoutumisensa uhan alla. Hyökkäyksen aikana koko IV pataljoonan upseeristo haavottui kranaatin osuessa käskynjaolla olleeseen upseeriryhmään.
 
Eteläosassa suomalaisen Divisioona J:n ja sen pohjoispuolella SS-divisioona Nordin alueella hyökkäykset torjuttiin. Saksalaisten vastuualueen pohjoispuolella oleva Ylä-Mustajärven ja Jelettijärven välinen kannas oli varmistettu vain kenttävartioilla. Venäläiset pioneeripataljoonat olivat kevään kuluessa rakentaneet salassa huoltotien. Siihen tukeutuen kannaksen kautta hyökkäsi ensin 23. Kaartin divisioona
Venäläisiin hyökkääviin joukkoihin liittyivät 186. divisioona sekä 2 erillistä prikaatia, jotka pyrkivät katkaisemaan Kiestingin länsipuolisen tieyhteyden ja motittamaan koko rintaman. Sekä suomalaisia että saksalaisia apuvoimia tuotiin alueelle toukokuun alkupäivinä. HyökkäysTaistelut kulminoituikulminoituivat 5.-6.5. Kiestingin neljän tien risteyksen luoteispuolella. Vihollisvoimien kärjessä edenneet JR 238 ja 8. Hiihtoprikaati motitettiin ja pääosin tuhottiin.
saksalaisten selustaan. Vastahyökkäyksen aloittanut IV/11.Pr koki vastuksia. Koko pataljoonan upseeristo haavottui käskynjaolla venäläisten kranaatin osuessa upseeriryhmään. IV Pataljoona ja sitä avustaneet 35:nnen rajajääkäriosastot joutuivat vetäytymään ylivoiman edessä.
 
Venäläisiin hyökkääviin joukkoihin liittyivät 186. divisioona sekä 2 erillistä prikaatia, jotka pyrkivät katkaisemaan Kiestingin länsipuolisen tieyhteyden ja motittamaan koko rintaman. Sekä suomalaisia että saksalaisia apuvoimia tuotiin alueelle toukokuun alkupäivinä. Hyökkäys kulminoitui 5.-6.5 Kiestingin neljän tien risteyksen luoteispuolella. Vihollisvoimien kärjessä edenneet JR 238 ja 8. Hiihtoprikaati motitettiin ja
Vastahyökkäystä varten perustettuja taisteluosastoja johtivat [[Albert Puroma]] ja [[Albert Ravila]]. Saksalaisilla hyökkäykseen osallistui SS-Nordin lisäksi Taisteluosastottaisteluosastot Kräutler ja Boysen. Vihollisen vahvojen vetäytymisasemien murtamiseen käytettiin myös tykistöä, panssareita ja Stuka-lentolaivueita. Stukat tuhosivat myös venäläisten huoltokuljetuksia. Perääntyviä neuvostojoukkoja yritettiin motittaa, mutta siinä ei täysin onnistuttu. Venäläisten takaa-ajo pysähtyi lopulta 23. toukokuuta samalle järvikannakselle, josta hyökkäys oli tullutkin.
pääosin tuhottiin.
Taisteluiden jälkeen III AK ilmoitti torjuneensa yhteensä 175 vihollisensellaista hyökkäystä, jossa vihollisella pataljoonaaoli[[pataljoona]] tai sitä vahvemminsuurempi voiminmiesmäärä suoritettua hyökkäystäkäytössään. Taisteluissa kaatuikaatuneita venäläisiä sotilaita laskettiin taistelupaikoilta yli 15000,. suomalaisiaSuomalaisia sotilaita kaatui 170 ja saksalaisia 248.
Vastahyökkäystä varten perustettuja taisteluosastoja johtivat [[Albert Puroma]] ja [[Albert Ravila]]. Saksalaisilla hyökkäykseen osallistui SS-Nordin lisäksi Taisteluosastot Kräutler ja Boysen. Vihollisen vahvojen vetäytymisasemien murtamiseen käytettiin myös tykistöä ja Stuka-lentolaivueita. Stukat tuhosivat myös venäläisten huoltokuljetuksia. Perääntyviä neuvostojoukkoja yritettiin motittaa, mutta siinä ei täysin onnistuttu. Venäläisten takaa-ajo pysähtyi lopulta 23. toukokuuta samalle järvikannakselle, josta hyökkäys oli tullutkin.
Taisteluiden jälkeen III AK ilmoitti torjuneensa 175 vihollisen pataljoonaa tai sitä vahvemmin voimin suoritettua hyökkäystä. Taisteluissa kaatui venäläisiä yli 15000, suomalaisia 170 ja saksalaisia 248.
 
==Lähteet==
185

muokkausta