Ero sivun ”Kiestinki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Jatkosota: Lähteitä lisätty. Uusi alaotsikko hyökkäysvaihe. Täsmennyksiä mm. päivämääriä tekstiin. |
p otsikkohierakian virhe ja kirjoitusvirheet korjattu, tekstiä selkeytetty. 1 lähde lisätty |
||
Rivi 1:
|{{Kaupunki2
| virallinen_nimi = Kiestinki
| muu_nimi = Кестеньга, Kestenga
Rivi 94:
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Yrityspalvelu Karelski | Tunniste = ISBN 952-90-8324-6 }}</ref> Kiestinkiläisten elinkeinoja ovat kettu- ja minkkitarhaus, metsäteollisuus ja kalanjalostus.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> Paikkakunnalla järjestetään heinäkuussa Pohjoiskarjalaisten juhlat (Viena on karjalankielisen väestön keskuudessa ''Pohjois-Karjala'').<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
== Historia ==
Kiestinki mainitaan uudiskylänä ensimmäisen kerran vuonna 1679. Tarinan mukaan ensimmäinen asukas oli ''Kömö''-niminen [[saamelaiset|lappalainen]], josta juontuu kylässä myöhemmin esiintyvä sukunimi ''Kömönen'' (ven. ''Kemojev'').<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pöllä, Matti | Nimike = Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800 -luvulla | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 1995 | Sivu = 183–184 | Tunniste = ISBN 951-717-893-X}}</ref> Kylän nimi perustuu [[saamen kieli|saamen]] ''giessat'' ’kääriä, keriä; kaartaa (joesta)’ -verbistä johdettuun sanaan ''kiestA'' ’koste, akanvirta (kosken alla)’.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Räisänen, Alpo | Nimike = Nimet mieltä kiehtovat: etymologista nimistöntutkimusta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 2003 | Sivu = 151 | Tunniste = ISBN 951-746-518-1}}</ref> Historiallinen Kiestingin kunta sijaitsi [[Vienan Karjala]]n pohjoisosassa [[Arkangelin kuvernementti|Arkangelin kuvernementin]] Kemin kihlakunnassa. Sen naapurikuntia olivat lännessä [[Oulanka]], pohjoisessa [[Kouta]], idässä [[Kieretti]], kaakossa [[Vitsataipale]] ja etelässä [[Vaarakylä]]. Kunnan alue käsitti Tuoppajärven pohjoisrannikon ja [[Tiiksjärvi|Tiiksjärven]] ympäristön. Kuntaan kuuluneita kyliä olivat muun muassa Heinäjärvi, Jelettijärvi, Kananainen, Kiisjoki, Kokkosalmi, Käpäli, Lohilahti, Sohjana, Sohjanansuu ja Suvi-Suurijärvi. Aikaisemmin myös Vaarakylän kunta Tuoppajärven etelärannalta kuului Kiestinkiin.
Rivi 103:
Suomessa on Kiestingistä kotoisin olevia sukuja. Paljon entisiä kiestinkiläisiä asuu myös [[Siperia]]n [[Omskin alue]]ella ja [[Kazakstan]]issa,{{lähde}} jonne he joutuivat [[Stalinin vainot|Stalinin vainovuosina]].
{{Pääartikkeli|[[Kiestingin motti]]}}
[[Kuva:Falkenhorst ja Siilasvuo2.jpg|right|thumb|[[Nikolaus von Falkenhorst]] ja [[Hjalmar Siilasvuo]]. Suomen armeijan kuva]]
Rivi 109:
[[jatkosota|Jatkosodassa]] pohjoisen rintaman suurimmat taistelut käytiin Kiestingin suunnalla. <ref>Jatkosodan historia 4. Sotatieteen laitos, WSOY, 1993. ISBN 951-0-15330-3</ref>
=== Hyökkäysvaihe ===
1.
11:ntenä heinäkuuta. Saksalaisia joukkoja alistettiin 17. heinäkuuta alkaen ryhmä J:lle. Kiestinki vallattiin 8. elokuuta päättyneissä taisteluissa. Hyökkäystä jatkettaessa [[natsi-Saksa|saksalaiset]] joukot pyrkivät Kiestingistä maanteitse kohti [[Louhi (Karjalan tasavalta)|Louhea]] ja [[Muurmannin rata]]a ja kokivat kovaa vastustusta. Ryhmä J eteni hieman etelämpänä rautatielinjaa pitkin kohtaamatta vastusta ja syyskuun alkupuolella, koitui myös Jussi Turtolan kohtaloksi. <ref> Martti Turtola: Kyllä täällä kaatuakin voidaan. Suomalainen upseerinkohtalo 1941. Otava 2000. ISBN 951-1-15449-4"</ref>
Ensimmäinen rintamatalvi tuotti
=== Kiestingin kevättaistelu 1942 - asemasodan suurtaistelu ===
Venäläisten 24. huhtikuuta 1942 alkanut suurhyökkäys Kiestingin suomalais-saksalaista ryhmittymää vastaan oli ajoitettu kelirikkokauteen, jolloin puolustajan apuvoimien saanti olisi hankalinta. Noin kuukauden kestäneet taistelut päättyivät torjuntavoittoon. <ref>Karjalainen, Mikko. Jatkosodan taistelut. Maanpuolustuskorkeakoulu, Gummerus, 2005. ISBN 951-25-1387-0. </ref>
Puolustajan vahvuus vastasi noin kahta divisioonaa.
Suomalaisessa sotakirjallisuudessa [[Kiestingin kelirikkotaistelu 1942|Kiestingin kevään 1942 taisteluihin]] liitetään usein kelirikko -etuliite.
Kevään 1942 mittaan oli saatu viitteitä tulevasta hyökkäyksestä. Maaliskuun lopulla Jelettijärven kenttävartio joutui rajun hyökkäyksen kohteeksi.
Venäläisiin hyökkääviin joukkoihin liittyivät 186. divisioona sekä 2 erillistä prikaatia, jotka pyrkivät katkaisemaan Kiestingin länsipuolisen tieyhteyden ja motittamaan koko rintaman. Sekä suomalaisia että saksalaisia apuvoimia tuotiin alueelle toukokuun alkupäivinä.
▲Venäläisiin hyökkääviin joukkoihin liittyivät 186. divisioona sekä 2 erillistä prikaatia, jotka pyrkivät katkaisemaan Kiestingin länsipuolisen tieyhteyden ja motittamaan koko rintaman. Sekä suomalaisia että saksalaisia apuvoimia tuotiin alueelle toukokuun alkupäivinä. Hyökkäys kulminoitui 5.-6.5 Kiestingin neljän tien risteyksen luoteispuolella. Vihollisvoimien kärjessä edenneet JR 238 ja 8. Hiihtoprikaati motitettiin ja
Vastahyökkäystä varten perustettuja taisteluosastoja johtivat [[Albert Puroma]] ja [[Albert Ravila]]. Saksalaisilla hyökkäykseen osallistui SS-Nordin lisäksi
Taisteluiden jälkeen III AK ilmoitti torjuneensa yhteensä 175
▲Vastahyökkäystä varten perustettuja taisteluosastoja johtivat [[Albert Puroma]] ja [[Albert Ravila]]. Saksalaisilla hyökkäykseen osallistui SS-Nordin lisäksi Taisteluosastot Kräutler ja Boysen. Vihollisen vahvojen vetäytymisasemien murtamiseen käytettiin myös tykistöä ja Stuka-lentolaivueita. Stukat tuhosivat myös venäläisten huoltokuljetuksia. Perääntyviä neuvostojoukkoja yritettiin motittaa, mutta siinä ei täysin onnistuttu. Venäläisten takaa-ajo pysähtyi lopulta 23. toukokuuta samalle järvikannakselle, josta hyökkäys oli tullutkin.
▲Taisteluiden jälkeen III AK ilmoitti torjuneensa 175 vihollisen pataljoonaa tai sitä vahvemmin voimin suoritettua hyökkäystä. Taisteluissa kaatui venäläisiä yli 15000, suomalaisia 170 ja saksalaisia 248.
==Lähteet==
| |||