Ero sivun ”Pontiac (intiaanipäällikkö)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäystä |
Oli pientä päällekkäinmuokkausta, mutta eiköhan tuo ole korjattu. |
||
Rivi 20:
Pontiacin tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä, mutta sen on arveltu ajoittuneen vuosien 1714–1725 välille.<ref name="Lippert 163"> Lippert s. 163.</ref> Hänen syntymäpaikakseen on mainittu kylä [[Detroitjoki|Detroitjoen]] varrella, [[Michigan]]issa,<ref name="Ashlee 333"> Ashlee s. 333.</ref> ja hänen omakieliseksi nimekseen Obwandiyag. Pontiacin varhaisista vuosista ei ole luotettavia merkintöjä. Historioitsijoiden tekemän yhteenvedon mukaan Pontiacin äiti oli [[ojibwa]] ja isä ottawa. Ensimmäinen maininta Pontiacista on vuodelta 1745, jolloin hän oli puolustamassa [[Fort Detroit]]ia (nykyinen [[Detroit]]) pohjoisten intiaanien hyökkäyksiä vastaan.<ref name="Lippert 163"> Lippert s. 163.</ref> Toinen maininta löytyy tammikuulta 1746, jolloin Pontiac nousi sotapäällikön asemaan [[cherokeet|cherokeita]] vastaan tehdyn sotaretken päätteeksi.<ref name ="Eckert 2002 82">Eckert 2002 s. 82.</ref>
===Englannin ja Ranskan seitsenvuotinen sota===
[[Ranska]]n ja [[Iso-Britannia]]n siirtomaavaltojen keskinäinen taistelu [[Ohio (joki)|Ohiolaakson]] turkismaista johti vuonna 1754 alkaneeseen sotatilaan maiden välillä. Kaksi vuotta myöhemmin Englanti ja Ranska julistivat virallisesti sodan toisiaan vastaan. [[Eurooppa|Euroopassa]] [[seitsenvuotinen sota|seitsenvuotisena sotana]] tunnettu sota levisi aina [[Intia]]an asti.<ref name="Henriksson 52"> Henriksson s. 52.</ref>
Sodassa ranskalaiset ja englantilaiset tukeutuivat helposti saatavilla oleviin intiaaniliittolaisiin. Pontiac ja hänen soturinsa taistelivat [[Uusi-Ranska|Uuden-Ranskan]] joukoissa brittejä vastaan.<ref name="Lippert 163"> Lippert s. 163.</ref> Yhteenotoissa eri puolen valinneet intiaanit välttelivät toistensa surmaamista. Sodan edetessä Pontiac alkoi arvostaa ranskalaista [[markiisi]]a ja [[kenraali]]a [[Louis-Joseph de Montcalm]]ia, jonka joukoille hän antoi tukeaan vielä silloinkin, kun kaikki muut intiaaniliittolaiset olivat jo lopettaneet sodan tai siirtyneet brittien puolelle. Miesten välille kasvoi vahva ystävyysside ja markiisin kuolema 1759 [[Quebeck]]in valtaamisen yhteydessä oli Pontiacille raskas henkilökohtainen menetys.<ref name ="Eckert 2002 84">Eckert 2002 s. 84.</ref>
Vuonna 1760 tapahtuneen [[Montreal]]in valtauksen myötä hallinto [[Suuret järvet|Suurten Järvien]] alueella siirtyi englantilaisten haltuun ja Uuden-Ranskan linnakkeet miehitettiin.
===Sodan jälkeen===
Ranskalaismieliset intiaanit olivat tyytymättömiä sodan lopputulokseen. Monet päälliköt kannattivat yhä Uutta-Ranskaa, mutta Pontiac hyväksyi brittien herruuden. Hän kannusti näitä siirtokuntansa laajentamisessa ja yritti voittaa heidän ystävyyttään. Mutta englantilaiset eivät kohdelleet intiaaneja niin hyvin kuin ranskalaiset olivat tehneet. Intiaanien merkitys liittolaisina vähentyi ja Pontiac huomasi, että häntä ei arvostettu hänen odottamallaan tavalla.
Suurten järvien ja Ohiolaakson intiaanien katkeruutta lisäsi syvä inho, jota heitä kohtaan tunnettiin rajaseuduilla. [[Pariisin rauha (1763)|Pariisin rauha]]n yhteydessä tehty päätös jakaa suuria alueita [[Algonkin-kielet|algonkinkinkielisten]] heimojen maa-alueista englantilaisille nosti intiaanien vihat maiden anastajia vastaan. Samaan aikaan [[delawaret|delawarein]] [[profeetta]] Neolin levitti sanomaa paluusta entiseen. Sana kulki kylästä toiseen ja nykyisestä [[Pennsylvania]]sta lähtöisin ollut henkiliike levisi [[Illinois]]in maaseudulle ja Ohioon.<ref name="Anderson, Fred 2001 535 - 537">Anderson, Fred 2001. s. 535 - 537.</ref>
Englantilaisten maanriisto sai intiaanit valmistelemaan kapinaa, jonka johtajaksi valittiin Pontiac. Ranskalaiset yllyttivät henkiliikkeen villiinnyttämiä intiaaneja ja Pontiac uskoi Uuden-Ranskan uuteen nousuun. Hän lähetti viestinviejiä intiaanikyliin kertomaan hankkeilla olevasta kapinasta, jossa tarkoituksena oli vallata englantilaisten haltuun joutuneet linnakkeet.<ref name=Hurt 47"> Hurt s. 47.</ref>
===Pontiacin kapina===
{{pääartikkeli|[[Pontiacin kapina]]}}
[[kuva:Pontiac's war.png|thumb|300px|Pontiacin kapinan linnakkeet ja taistelupaikat]]
[[kuva:Siege of Fort Detroit.jpg|thumb|270px|Fort Detroitin piiritys.]]
Ranskalaismieliset intiaanit
Englantilaisten maanriisto sai intiaanit valmistelemaan kapinaa, jonka johtajaksi valittiin Pontiac. Ranskalaiset yllyttivät henkiliikkeen villiinnyttämiä intiaaneja ja Pontiac uskoi Uuden-Ranskan uuteen nousuun. Hän lähetti viestinviejiä intiaanikyliin kertomaan hankkeilla olevasta kapinasta, jossa tarkoituksena oli vallata englantilaisten haltuun joutuneet linnakkeet
▲Fort Detroit oli alueen linnoituksista vahvin. Pontiac aloitti kapinansa toukokuun 9. päivä 1763 ja johti soturinsa Fort Detroitin ympärillä olevia asutuksia vastaan. Samanaikaisesti Pontiacin liittolaiset saartoivat linnakkeen. Kesällä 1763 Pontiacin alaisuudessa olleet ryhmät valtasivat kahdeksan brittien linnaketta. Hyökkäyksiin osallistui kaikkiaan noin 3000 soturia yli kymmenestä heimosta. Fort Detroit ja Fort Pitt (nykyinen [[Pittsburgh]]) jäivät valtaamatta. Lokakuussa 1763, vajaa puoli vuotta kapinan alkamisesta, Pontiac sai kirjeen ranskalaiselta [[majuri]] de Villiersilta, joka kehotti Pontiacia lopettamaan turhan verenvuodatuksen.<ref name="Henriksson 53"> Henriksson s. 53.</ref> Pontiac lopetti Fort Detroitin piirityksen, mutta jatkoi sotaa muualla. Syyskuussa 1764 suurin osa kapinaan osallistuneista intiaaneista lopetti sotimisen.<ref name="Santoro 277"> Santoro s. 277.</ref>
===Kuolema===
| |||