Ero sivun ”Mesopotamian maantiede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteiden yhdistelyä |
linkkien siistintää |
||
Rivi 10:
[[Kuva:The Euphrates River-Iraq.jpg||thumb|left|350px|Tigris-joki.]]
Suunnilleen nykyisessä [[Irak]]issa sijaitsevan Mesopotamian eli Kaksoisvirtainmaan halki virtaavat suuret joet [[Eufrat]] ja [[Tigris]]<ref>Grimberg, Kansojen historia osa 1, Kolmas uudistettu laitos, WSOY 1981, Porvoo 1981, ISBN 951-0-09729-2, Koko sarja ISBN 951-0-09728-4, s. 354</ref>. [[Syro-Mesopotamia]] on hieman laajempi alue, joka kattaa nykyisen Irakin lisäksi myös Syyrian<ref>[http://128.97.6.202/urkeshpublic/history.htm Urkesh an overview History 2003] G. Buccellati </ref>. Mesopotamia jakautuu kahteen osaan: pohjoiseen [[Assyria]]an ja eteläiseen [[Babylonia]]an.
Assyria oli nykyisessä Pohjois-Irakissa suunnilleen nykyisen [[Mosul]]in seuduilla. Babylonia on suunnilleen nykyisestä [[Bagdad]]ista, muinaisesta [[Sippar]]ista etelään Eufratin ja Tigriin jokilaaksoa pitkin. Vielä vanhemmalla ajalla ei puhuttu Babyloniasta, vaan silloin Babylonian pohjoisia oli [[Nippur]]in ja [[Maradi]]n pohjoispuolinen osa [[Akkad]] eli Uri, ja eteläinen osa [[Sumer]] eli Kiengi tai Kengir.
Rivi 89 ⟶ 88:
Koska eteläisen Mesopotamian muinaiset asukkaat, ensin [[ubaidilaiset]], sitten [[sumerit]] ja myöhemmin [[babylonialaiset]] saivat elatuksensa pääosin ohran, vehnän ja muiden viljalajien kasteluviljelystä, kastelukanavaverkoston<ref>Salonen, s. 20</ref> laajentaminen ja ylläpito oli olennaisen tärkeää. Kastelukanavia piti ajoittain korjata muun muassa kaivamalla niihin kertynyttä liejua pois valleiksi kanavien reunalle. Vesi päästettiin kanavista pellolle vain halutulla hetkellä.
Muinaisena aikoina Eufrat ja Tigris saattoivat ainakin paikoin kulkea Etelä-Mesopotamiassa eri reittiä pitkin. Mesopotamian kasteluviljely lienee ollut varhain seuduilla, joissa vuoristosta laski sivujoki tasangolle ja synnytti pienen keitaan. Muinoin rantaviiva oli hyvin kaukana sisämaassa nykyisen Basran tienoilla<ref>[http://www.archatlas.dept.shef.ac.uk/EnvironmentalChange/EnvironmentalChange.php ArchAtlas, Environmantal Change], The evolution of Mesopotamia</ref>.
Pohjoisesta Sumerista [[Sippar]]in seuduilta haarautui neljä suurta kanavaa etelään.
Rivi 97 ⟶ 96:
* ''Gibil'' Tigrisistä lounaaseen lähtevä kanava Keshin, joka ei ole sama kuin tunnetumpi suurkaupunki Kish, lähellä. Yhdistyi Ninaginan kanavaan Apisalan lähellä ja kulki edelleen Ummaan.
* ''Issinnitum'' Erosi Eufratista Nippurin pohjoispuolella, kulki Isinin läpi ja yhdistyi taas Eufratiin Kisurran lähellä.
* ''Iturungal'' Merkittävä kanava, joka haarautui Eufratista Nippurin eteläpuolella kulkien monien suurien kaupunkien, lähinnä Adabin, Dabrumin, Zabalamin, Umman, Nagsun, Bad-tibiran ja Larsam läpi ja Urukin ja Enegin kaupunkien välillä. Kanava kulki myös szemdet Nasrin läheltä. <ref name="BIBL">[http://www.bibleorigins.net/EdensFourRivers.html The River of Eden and It's Four Branches] Walter Reinhold Warttig Mattfeld y de la Torre, M.A. Ed., 09 May 2005 (Revisions through 01 July 2008)</ref>
* ''Nanagugal'' haarautui Iturungalin kanavasta Bad-tibiran eteläpolelta, ja kulki Urun ja Lagashin alueiden rajana.
Rivi 113 ⟶ 111:
Nippurin ja Shuruppakin väliltä haarautui itään kanava Adab-Umma-Larsa josta
Umman pohjoispuolleta Girsuun ja Lagashiin
vielä idempänä kulki Larakin halki pitkä kanava<ref
<!--
Rivi 138 ⟶ 136:
== Maan suolaantuminen ==
Monet viljakasvit sietävät suolaa vain 0,3–0,6 prosenttia<ref>[http://www.montysplantfood.com/docs/salinization.htm Salinization]
Monty's Liquid Fertilizer has a very low salt index. {{vanhentunut linkki}}</ref>. Vehnä sietää maan suolaa 0,5 % maassa, mutta ohra kaksi kertaa enemmän, noin prosentin verran<ref>[http://www.ecobooks.com/books/history.htm A Green History of the World] The Environment and the Collapse of Great Civilizations by Clive Ponting</ref>.
[[Maan suolaantuminen]] on paha ongelma niillä alueilla, joilla pohjsvesi on korkealla, alle kolmen metrin päässä Maan pinnasta, ja haihtuminen suurta. Haihduttava kasvillisuus imee pohjavettä kohti pintaa, ja haihtuminen jättää vain suolat pinnalle. Haihtuminen lisää veden suolapitoisuutta, kun vesi höyrystyy pois ja suola jää jäljelle. Myös kasteluvesi tuo suolaa mukanaan ja luo siten suolaantumista. Puutteellinen veden ojitus pois lisää myös suolaantumista. Etelä-Mesopotamia on alavaa maata, jonka alueella on kesällä korkea lämpötila ja haihtuminen.
Viljan kasteluviljely Mesopotamian ympäristössä nosti suolat Maan pintaan<ref name="TRAD">[http://www.edwardgoldsmith.com/page166.html Traditional irrigation in Mesopotamia]</ref>. Etelä-Mesopotamiassa Sumerissa viljeltiin noin 3500 eaa yhtä paljon suolaa vähän sietävää [[vehnä]]ä ja suolaa hyvin sietävää [[ohra]]a. Noin 2500 eaa Etemenekin aikana Girsun lähellä vain 1/6 eli noin 15 % oli vehnää, ja noin 2100 eaa Sumerissa korkeintaan 2 %, eikä Urissa yhtään. 2000 eaa Isinissä ja Larsassa ei enää viljelty ohraa. 1700 eaa vehnää ei viljelty Sumerin alueella yhtään.
Suolaantuminen myös muutti maata hedelmättömämmäksi. Noin 2400 eaa hhetaari tuotti 2 537 litraa ohraa, 2100 eaa 1 460 litraa ohraa ja 1700 eaa 897 litraa ohraa<ref name="TRAD"/>. Näin maataloustuotanto laski 700 vuodessa 65 %<ref>[http://www.envismadrasuniv.org/nl200082%20articles%20saline.html Prospects of Marine Biofertilizers for Saline Soil Crop Cultivation]</ref>.
<!--
Suuri palkka 60–100 silaa/kk.
Rivi 179 ⟶ 176:
Muinaisen Sumerin kaupunkien arvellaan noudattaneen kokojakaumaa, jossa vain 1–3 kaupunkia oli todella suuria, noin 8 keskinkertaista ja yhä pienemmät yhä yleisempiä.
27. vuosituhannella varsinaisessa Sumerissa Babylonin eteläpuolella oli noin 14 yli 10 000 asukkaan kaupunkia, joista Uruk oli selvästi suurin. Yli 20 000 asukkaan keskuksia oli 7, yli 30 000 asukkaan keskuksia Kish 32 000, Umma 31 000, Ur 34 000 ja Uruk 80 000.<ref>[http://www.jameswbell.com/geog004sumeriancities James W. Bell's Ancient Sumeria] "In the Days when Gods Walked Upon the Face of the Earth" Sumerian Cities By James W. Bell © 2001–2003 {{vanhentunut linkki}}</ref>.
=== Kaupunkien kasvuvauhti ===
Rivi 196 ⟶ 192:
*3700 eaa. 14 000 as.
*3400 eaa. 20 000 as.
*3100 eaa. 50 000 as. n. 3200 n. 100 ha<ref
*2800 eaa. 80 000 as. n. 500 ha
*2500 eaa. 50 000 as.
Rivi 215 ⟶ 211:
=== Kaupungit hallitsivat monesti muita kaupunkeja ===
Kaupunki saattoi hallita muita kaupunkeja. Erääseen aikaan Lagash hallitsi kolmea suurta kaupunkia Lagash itse mukaan lukien, ja 20 pikkukaupunkia ja 40 kylää<ref>[http://www.irows.ucr.edu/cd/courses/122/b10toch17.htm, Social Change: World Historical Social Transformations]:,Christopher Chase-Dunn and Bruce Lerro, Copyright © Forthcoming from Allyn and Bacon alkup lähde Flannery 1998 {{vanhentunut linkki}}</ref>.
Joidenkin mukaan suuret imperiumit olisivat vaatineet suuria, noin 30 000 asukkaan kaupunkeja niin kuin oli Sumerissa 2500 eaa.<ref name="DALLING12">
<!-- imperiumi vaatii yli (34000,40000,50000,40000,40000,36000,30000,40000,25000?)30000 as., kaupunkivaltio yli 10000 as.--, suuri keskus 6000 as. -->
Rivi 232 ⟶ 227:
* Michael Roaf, Cultural Atlas of Ancient Mesopotamia, ISBN 0-8160-2218-6, 1990
* Armas Salonen, Kaksoisvirtainmaa
*{{Kirjaviite | Tekijä = Robert Dalling | Nimeke = The Story of Us Humans, From Atoms to Today's Civilization | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = iUniverse, Inc. | Tunniste = ISBN 9780595391172 | www = http://www.ushumans.net | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.1.2013 | Kieli = }}
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
| |||