Versio 26. tammikuuta 2013 kello 09.38 muokkaa Jarmo Turunen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 909 muokkausta + Esimerkki 5. ← Vanhempi muutos		Versio 26. tammikuuta 2013 kello 10.58 muokkaa kumoa J Hokkanen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 213 434 muokkausta →‎Esimerkkejä: termit oikein Uudempi muutos →
Rivi 39: : saadaan lukujono 2, 2<sup>2</sup> = 4, 4<sup>2</sup> = 16, 16<sup>2</sup> = 256, 256<sup>2</sup> = 65536,..., ts. '''a<sub>0</sub>'''=2, '''a<sub>1</sub>'''=4, '''a<sub>2</sub>'''=16, '''a<sub>3</sub>'''=256,... 5. Lukujono 1, 2, 3, 5, 7, 11, 15, 22, 30, 42,... kuvaa sitä, kuinka monella tavalla postitiiviset kokonaisluvut 1, 2, 3,... voidaan jakaa ~~kokonaislukutekijöihinsä~~kokonaislukupartitioihin eli kokonaislukuihin, joiden summaksi tulee luku itse.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =http://theory.cs.uvic.ca/inf/nump/NumPartition.html \| Nimeke = Information on Numerical Partitions \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Viitattu = 26.1.2013 \| Kieli = {{en}} }}</ref> Esim. luvulle viisi saadaan seitsemän erilaista ryhmää: 5 414+1 323+2 ~~311~~3+1+1 ~~221~~2+2+1 ~~2111~~2+1+1+1 ~~11111~~1+1+1+1+1. ==Lukujonon maksimi ja minimi==

Ero sivun ”Lukujono” versioiden välillä