Avaa päävalikko

Muutokset

ei muokkausyhteenvetoa
Tämän lisäksi Saksa ei julistanut sotaa puolueettomille Norjalle, Luxemburgille, Alankomaille, Tanskalle ja Belgialle vallatessaan ne. Saksa myös julisti sodan viiveellisesti hyökätessään Neuvostoliittoon.
Saksa kohteli koko sodan ajan siviiliväestöä sekä sotavankeja surkeasti. Itärintamalla saaduista sotavangeista arviolta joka neljäs kuoli. Länsirintamalla sota ei ollut niin raakaa, mutta Saksa syyllistyi muun muassa 27. toukokuuta 1940 Ranskassa Le Paradisin joukkomurhaan, jossa Waffen-SS tappoi 97 99:sta antautuneesta brittisotilaasta. Tunnetuin sotarikos länsirintamalla oli 17. joulukuuta 1944 tapahtunut Malmedyn verilöyly, jossa saksalaiset teloittivat amerikkalaisia sotavankeja.
Saksan siviileihin kohdistamista rikoksista tunnetuin ja merkittävin oli holokausti. Hitler oli jo vuonna 1935 määrännyt rotulait, jotka veivät Saksan kansallisuuden etenkin juutalaisilta. Holokausti laitettiin toden teolla käyntiin vuonna 1940 ja lopullisesta ratkaisusta päätettiin vuoden 1941 kesäkuussa. Holokausti vaati arviolta noin kuuden miljoonan juutalaisen hengen. Eniten holokaustista ärsivät puolalaiset. Saksa myös teloitti muun muassa romaneita sekä kommunisteja.
Korkea-arvoisimpia kansallissosialisti-sotarikollisia tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynneissä. Ehkäpä kolme törkeimpiin sotarikoksiin syyllistynyttä natsijohtajaa, Adolf Hitler, Joseph Goebbels ja Heinrich Himmler ehtivät murhata itsensä ennen oikeudenkäyntiä, Hitler ja Goebbels sodan vielä ollessa käynnissä. Sotarikollisia tuomittiin myös muun muassa Dachaun sotarikollisuusoikeudenkäynneissä. Sotarikollisuusoikeudenkäynneissä käytettiin osittain taannehtivaa oikeudenkäyttöä, sillä useat sotarikolliset eivät olleet rikkoneet Saksan lakia. Jotkut saivat tuomioita muun muassa rikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelusta. Osa sotarikollisista pakeni muun muassa Argentiinaan ja Espanjaan.
Rekisteröitymätön käyttäjä