|
'''Akkad''' (''Agade'') oli muinainen [[seemiläiset|seemiläinen]] valtio keskisessä [[Mesopotamia]]ssa noin [[2600-luku eaa.|2600 eaa.]]–[[2100-luku eaa.|2150 eaa.]]<ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = CD-Facta | Vuosi = 1998 | Kappale = Akkad | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | Tiedostomuoto = cd | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Akkadin perusti kuningas [[Sargon Suuri]], [[Kiš]]in kuninkaan juomanlaskija noin 2350 eaa. Sargon valloitti [[Persianlahti|Persianlahdelta]] [[Välimeri|Välimereen]] ulottuvan suuren imperiumin ja muun muassa tuhosi Syyriaa hallinneen [[Ebla]]n kauppavaltion.
Myös Kišin kuninkaat olivat usein seemiläisiä. Akkad on ehkä seemiläinen muoto sumerilaisesta sanasta ''aga.de'', [[IshtarIštar]]in (Inanna) tulikruunu. Alussa Akkadissa palvottiin Ištaria, myöhemmin [[Anunit]]ia ja [[Šamaš]]ia.
==Sargon Suuri==
[[Kuva:Orientmitja2300aC.png|thumb|200px|Mesopotamian seudun karttaa Sargon I:n aikoihin.]]
Kišin kuninkaat olivat seemiläisiä, ja esimerkiksi Alusarsid, Sumerin suurkuninkaan [[Lugalzaggesi]]n aikalainen, valloitti lyhyeksi ajaksi [[Elam]]in ja Barahin. Akkad oli tai pyrki olemaan aina suurvalta. [[Akkadin Sargon|Sargonin]] kerrotaan olleen ylipapittaren ei-toivottu lapsi, jonka raskaaksi tullut ylipapitar jätti jokeen ajelehtimaan korissa ja jonka muuan puutarhuri löysi. Sargon nousi Kišin kuninkaan ylimysten joukkoon juomanlaskijaksi ja kaappasi lopulta kuninkaaltaan vallan. Nyt Sargon määräsi kišinKišin miehet sotaan naapurikaupunkeja vastaan. Nämä voittivatkin useimmat taistelut luultavasti kevyen ja tehokkaan aseistuksen takia.
Akkadilaisilla oli jousia, tapparoita, sotakirveitä ja nopeita sotavaunuja. Sargon hyökkäsi etelään ja kukisti siellä vastikään [[Umma (kaupunki)|Ummassa]] valtaan nousseen kuninkaan [[Lugalzaggesin]]. Sargon valtasi itäisen Elamin maan ja luultavasti Hahraininkin. Pian Sargon hyökkäsi pohjoiseen [[Subartu|Subartuun]] eli [[assyria|Assyriaan]], [[Mari (kaupunki)|Mariin]] luultavasti myös Syyriaan Eblaan. Sargon valtasi Libanonin seetripuuta kasvavat [[Amanus]]vuoret, kuparia tuottavan Kyproksen ja Etelä-Turkin [[Taurusvuoret]].
Akkadilaisilla oli jousia, tapparoita, sotakirveitä ja nopeita sotavaunuja. Sargon hyökkäsi etelään ja kukisti siellä vastikään [[Umma (kaupunki)|Ummassa]] valtaan nousseen [[Lugalzaggesin]]. Sargon valtasi itäisen [[Elam]]in ja luultavasti Hahraininkin. Pian Sargon hyökkäsi pohjoiseen [[Subartu|Subartuun]] eli [[assyria|Assyriaan]], [[Mari (kaupunki)|Mariin]] luultavasti myös Syyriaan Eblaan. Sargon valtasi Libanonin seetripuuta kasvavat [[Amanus]]vuoret, kuparia tuottavan Kyproksen ja Etelä-Turkin [[Taurusvuoret]]. Sargon Suuri ei kutsunut itseään enää aiempien suurkuninkaiden mukaan Kišin kuninkaaksi vaan Neljän maailmanäären kuninkaaksi. Sargon siirsi pääkaupunkinsa Kišistä Agaden kylään, jonne perusti ensimmäisen pysyvän, 5 400 miehen vahvuisen, kasarmeihin sijoitetun armeijan. [[Akkadin kieli|Akkadin kielestä]] tuli Mesopotamian virallinen kieli, alueesta kaksikielinen sumeri-akkadi. Vaikka Sargon arvosti Sumerin sivistystä, sumerilaiset kapinoivat häntä vastaan. Sargon koetti saada sumerit palvomaan jumalaansa Dagania.
== Valtiaiden aikakaudet ==
[[Kuva:Stele Naram Sim Louvre Sb4.jpg|thumb|250px|Akkadin kuninkaan [[Naram-Sin|Narām-Sīnin]] muistokivessä juhlitaan hänen voittojaan, n. 2250 eaa.]]
Akkadin valtiaat kuolivat usein vallankaappauksissa, joissa ei kaihdettu veljesmurhiakaan. Sargonia seurasivat [[Rimuš]] ja Maništusu[[Maništušu]], jotka molemmat kuolivat väkivaltaisesti palatsijuonittelujen tuloksena. Heidän aikanaan Akkadin imperiumi kutistui huomattavasti. Syyria ja Elammenetti menetettiinSyyrian ja Elamin. Maništusu kuitenkin piti lyhyen ajan Elamin pääkaupunkia [[Susa]]a vallassaan. Toinen tunnettuTunnettu akkadilainen hallitsija oli myös [[Naram-Sin (Akkad)|Naram-Sin]], joka eli noin 2250 eaa. Hän kukisti alussa kapinan. Naram-Sinja valloitti takaisin joitain alueita, jotka oli menetetty Sargonin kuoltua, muun muassa Kyproksen, ja lisäksi Makanin Omanissa. Akkadilaiset hyökkäsivät kurdialueelle, Armeniaan ja Syyriaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1 | Sivu =315– | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1971 | Tunniste= }}</ref>
Naram-Sin taisteli Armeniassa asuvia heimoja vastaan. Naram-SinHän rakennutti neliömäisiä linnoituksia, muun muassa massiivisen muurein ympäröidyn linnoituksen [[Tell BrakiinBrak]]iin Luoteis-Syyriaan. Kurdien vuorilta on löydetty kaksi Naram-Sinin ajoilta peräisin olevaa steeleä[[steela]]a.
Akkadin kuningas Šarkali-Šarri, "kaikkien kuninkaiden kuningas", teki tuloksetonta vastarintaa maahan hyökkääviä heimoja, kuten [[gutilaiset|gutilaisia]] vastaan. Lagašin[[Lagaš]]in Puzer-mama, [[Gudea]]n edeltäjä, teki LagashistaŠarkali-Šarriista itsenäisen valtakunnan. Maa ajautui sekasortoon ja taisteltiin kuninkuudesta, neljä kuningasta hallitsi kolme vuotta. Kuninkaat olivat Igigi, Imi, Nanum ja Ilulu. Sen jälkeen nousi oloja vakauttamaan vielä Dudu 21 vuodeksi. Maa kutistui jatkuvasti. Dudun pojan Shu-turulin (2233-2218 eaa.) kauden lopussa Akkad vallattiin, ja kuninkuus siirtyi Urukiin.
== Akkad ja kulttuuri==
| 