Ero sivun ”Vilnan yliopisto” versioiden välillä

Alueella toimi ensin [[jesuiitta]]koulu. Vuonna 1579 se muutettiin korkeimman tason oppilaitokseksi nimellä ''Alma Academia et Universitas Vilnensis Societatis Iesu''. Nimessä siis näkyi vielä jesuiittojen vaikutus. Yliopisto oli muiden kuuluisien eurooppalaisten yliopistojen veroinen, vaikka sijaitsikin syrjässä. Sillä on ollut myös erinomaisia opettajia ja oppilaita kuten runoilija [[Mathias Casimir Sarbievius]], kuuluisa retoriikan ja filosofian professori [[Zygimantas Liauksminas]], ensimmäinen Liettuan historian kirjoittaja [[Albertas Vijukas-Kojelavicius]] ja professori [[Martin Smiglecki]], jonka logiikan oppikirja oli suosittu mm. Englannissa ja Ranskassa. Yliopistorakennukset ulottuivat koko Vanhan kaupungin alueelle.<ref name="kre">[http://www.kreodi.fi/arkisto/artview160.html Kirjastotyön vuosisataiset perinteet Vilnassa]. Ammattikorkeakoulukirjastojen lehti Kreodi 3/2001</ref>

 

 

Tsaarin vastaisen liikkeen seurauksena keisari [[Nikolai I]] sulki yliopiston [[1832]]. Se avattiin uudelleen vasta vuonna 1919. Kun Vilna ja sen alue liitettiin [[Puola]]an, yliopisto toimi Puolan suojeluksessa toiseen maailmansotaan saakka ja se puolalaistui. Yliopiston opiskelijoiden joukossa oli noina aikoina myös tuleva Nobel-palkinnon voittaja [[Czelaw Milosz]]. Liettualaiset siirtyivät puolalaiskaudella [[Kaunas]]in ''Vytautas Magnus'' -yliopiston suojiin. Toisen maailmansodan natsit sulkivat yliopiston (1943), mutta se jatkoi toimintaansa seuraavan vuoden syksyllä.