Ero sivun ”Patriarkaalinen siunaus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RedBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: da:Patriarkalsk velsignelse
Jannex (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennys Jaakob-linkkiin
Rivi 3:
Patriarkaalisen siunauksen voi lausua vain erityisesti tähän tehtävään kutsuttu patriarkka eli evankelista. Yleensä tämä tapahtuu patriarkan kotona, jossa hän lausuu siunauksen ääneen pitäen käsiään siunattavan päällä. Siunattava istuu siunauksen ajan. Koska patriarkaalinen siunaus on sisällöltään hyvin henkilökohtainen, ei paikalla ole yleensä muita kuin siunattavan lähimmät omaiset, kuten vanhemmat tai puoliso. Koska siunausta pidetään pyhänä, kirkon jäseniä kehotetaan olemaan paljastamatta siunauksen sisältöä vieraille. Samalla, kun patriarkka lausuu siunauksen, se nauhoitetaan tai kirjoitetaan muistiin. Siunattu saa itse kopion siunauksesta, ja häntä kehotetaan säilyttämään se huolellisesti koko elämänsä ajan ja tutkimaan sitä usein rukouksen hengessä. Kopio siunauksesta lähetetään myös MAP-kirkon keskusarkistoon [[Salt Lake City]]yn.
 
Patriarkaalisessa siunauksessa siunattavalle kerrotaan, mihin Israelin kahdestatoista sukukunnasta hän kuuluu. Tämä perustuu ajatukseen, jonka mukaan jokainen MAP-kirkon jäseneksi kastettu tulee kasteessa myös Israelin kansan jäseneksi. Kirkon historiassa tulkinta siitä, onko tämä yhteys Israeliin ymmärrettävä yksinomaan hengelliseksi vai myös kirjaimelliseksi, on vaihdellut. Koska Israelin sukukuntien luonteen arvellaan eroavan hieman toisistaan, kertoo sukukuntaan kuuluminen myös siunattavan luonteestä. MAP-kirkon teologia näkee patriarkaalisen siunauksen esikuvan [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|1. Mooseksen kirja]]n 48–49 luvussa, joissa kantaisä [[Jaakob (Iisakin poika)|Jaakob]] siunaa poikansa sekä [[Joosef]]in pojat Efraimin ja Manassen.
 
Paitsi sukukuntaa, patriarkaalinen siunaus kertoo myös siunattavalle annettavista siunauksista ja tehtävistä. Samoin se voi sisältää lupauksia, kehotuksia ja varoituksia. Näitä pidetään suuressa arvossa, koska siunauksen sanoja pidetään innoitettuina ja profeetallisina. Toisaalta kirkko varoittaa myös, että luvatut siunaukset ja lupaukset voivat jäädä toteutumatta, mikäli siunattu ei pysy uskollisena Jumalalle ja hänen kirkolleen. Siunaus ei siis ole automaatti, vaan ehdollinen.