Ero sivun ”Käräjät” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Käräjät''' ovat vanhimpien, oppineimpien tai valittujen edustajien kokous, johon keräännytään eri puolilta päättämään asioista, käymään oikeutta tai tapaamaan muuten. Nykyisin käräjillä tarkoitetaan lähinnä oikeuslaitoksen oikeusistuntoa. Perinteinen ''käräjälaitos'' on kuulunut jossain muodossa lähes kaikkien [[luonnonkansa|luonnonkansojen]] ja muiden muinaisten pienten yhteisöjen perinteisiin.
Suomen sana "käräjät" (vanhassa muodossa myös "keräjät") tulee sanasta "
Käräjät ovat olleet monen heimokulttuurin mittakaavassa korkea yhteiskunnallinen toimitus. Käräjät ovat pitäneet yllä heimon lakeja, perinteitä ja yhteenkuuluvuutta. Toisinaan käräjien edustajat ovat useammasta heimosta tai kansasta, kuten joillakin intiaanien [[pow-wow]]-käräjillä. Tällöin neuvotellaan usein yhteistyöstä tai rauhasta. Pienet käräjät ovat esimerkiksi kyläyhteisön vanhinten kokous.▼
▲Käräjät ovat olleet monen heimokulttuurin mittakaavassa korkea yhteiskunnallinen toimitus. Käräjät ovat pitäneet yllä heimon lakeja, perinteitä ja yhteenkuuluvuutta. Toisinaan
▲Suomen sana "käräjät" (vanhassa muodossa myös "keräjät") tulee sanasta "kerääjä", sillä käräjille usein keräännytään eli kokoonnutaan. Käräjillä usein neuvotellaan eli ''pidetään neuvoa''. ''Neuvo'' tarkoittaa alun perin jotakuinkin viisautta käytännön asioissa, ja neuvonpito on siis koettu viisauden ylläpitämiseksi. Neuvotteluun osallistuvat ovat ''neuvosto''. Yhteiskunnan kasvaessa ja kehittyessä perinteisen neuvotteluun perustuvan käräjälaitoksen katsotaan muokkautuvan pikku hiljaa yksinvaltiuden tai jonkinlaisen jäykemmän vallanjaon suuntaan. Neuvostojen tehtäväksi jää vallanpitäjien neuvominen, mutta nämäkin joskus korvaavat yksittäiset [[neuvonantaja]]t, jotka eivät välttämättä neuvottele keskenään. Oikeusistunnoissa käräjäluonne on kuitenkin säilynyt myös itsevaltiuden aikana, ja siksi niitä kutsutaan käräjiksi nykyisin. (Katso [[käräjäoikeus]])
Vaikka [[demokratia]]-käsitteen käyttäminen heimoyhteiskuntien yhteydessä on [[anakronismi|anakronistista]], voidaan käräjälaitoksia luonnehtia suhteellisen demokraattisiksi verrattuna esimerkiksi moniin muinaisiin [[korkeakulttuuri|korkeakulttuureihin]]. Mukana käräjillä ovat voineet olla sukujen vanhimmat, perheiden päämiehet tai jopa kaikki täysi-ikäiset miehet. Joissain kulttuureissa myös hedelmällisen ikänsä ohittanut nainen on voitu ottaa käräjille. [[Matriarkaatti|Matriarkaalisissa]] yhteisöissä neuvoa ovat pitäneet yleensä vanhat naiset. Heimoyhteiskunnissa oli vain harvoin muita selvästi enemmän yhteisöllistä valtaa omaavaa yläluokkaa. Päällikkökin sai usein valtansa neuvostolta, ja häntä sitoivat perinteet ja neuvoston säätämät lait. Yhteiskunnat ovat usein kasvaessaan ja kehittyessään muokkautuneet hierarkisemman vallanjaon suuntaan ja jopa yksinvaltiuteen. Oikeusistunnoissa käräjäluonne on kuitenkin säilynyt myös itsevaltiuden aikana, ja siksi niitä kutsutaan käräjiksi nykyisin. (Katso [[käräjäoikeus]]). Neuvosto on myös voinut toimia vallanpitäjien neuvonantajana, mutta nämäkin joskus korvaavat yksittäiset [[neuvonantaja]]t, jotka eivät välttämättä neuvottele keskenään tai edusta kansaa monipuolisesti.
Käräjäpaikat ovat usein olleet erityisiä. Käräjiä on pidetty esimerkiksi käräjätalossa, käräjäteltassa tai merkittävällä luonnonpaikalla. Käräjäpaikat on usein koettu pyhiksi ja loukkaamattomiksi. Tämä on ehkä parantanut osanottajien rehellisyyttä. Käräjäpaikalla täytyy puhua totta, sillä muuten henkiolennotkin suuttuvat. Käräjäpaikoilla tehdyt sopimukset ja [[vala]]t ovat myös erityisen pitäviä.▼
▲Käräjäpaikat ovat usein olleet erityisiä. Käräjiä on pidetty esimerkiksi käräjätalossa, käräjäteltassa
Suomalainen kansanperinne tuntee joitakin käräjälaitokseen liittyviä kertomuksia. Kansanperinteen mukaan monia mäkiä on käytetty käräjöintiin. Sana käräjä liittyy useisiin paikannimiin ja sukunimiin. Kansanperinteen mukaan on muun muassa käräjäkiviä ja käräjämäntyjä. [[Ukko|Ukko Ylijumala]] on käynyt pilvissä käräjiä, joilla on pidetty neuvoa tulevasta säästä.▼
▲
{{tynkä/Yhteiskunta}}
| |||