Ero sivun ”Ilmastomalli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ca:Model climàtic
p kh
Rivi 17:
== Ilmastomalli ==
 
[[Kuva:CPDN-Client.png|thumb|right|220px|Verkossa olevan oxfordinOxfordin yliopiston ClimatePrediction.net:in tuottama ilmastomalli.]]
 
Ilmastomalleja on erilaisia. Käytännössä nykyiset ilmastomallit toteutetaan [[tietokoneohjelma|tietokoneohjelmina]] ja ne saattavat muodostua monimutkaisiksi. Yksinkertaisimmillaan malli voi olla yksipistemalli, joka laskee pisteeseen saapuvaa ja sieltä lähtevää [[energia]]a. Tätä mallia voidaan laajentaa monin tavoin. Monimutkaisimmat maailmanlaajuiset ilmastomallit pyrkivät ratkaisemaan ilmastojärjestelmän täydelliset fysikaaliset liikeyhtälöt numeerisesti ja huomioimaan kaikki ilmastojärjestelmän dynamiikan kannalta olennaiset tekijät kuten ilmakehän ja meren vuorovaikutuksen.
Rivi 23:
Jo 80-luvun alun ilmastomalleilla pystyttiin kohtalaisen tarkasti laskemaan esimerkiksi vuotuinen keksilämpötila jollain Maan seudulla<ref>Ruddiman 2008, William F. Ruddiman, Earth's climate past and future, Second Edition, ISBN 0-7167-8490-4, s 35, alkuperäinen lähde lähde J. Hansen et al, Efficient Three-dimensional Global models for climate Studies: Models I and II, Monthly Weather revioew 111 1983: 609-62</ref>.
 
Tietokoneella totetuetussatoteutetussa ilmastomallissa on yleensä Maan pintakerroksen ja lumen malli, valtamerien ja merijään malli sekä ilmakehämalli, jotka vuorovaikuttavat keskenään.<ref name="Nevanlinna_2008_110">Muutamme ilmastoa;Heikki Nevanlinna, päätoim;. Karttakeskus 2008;ISBN 978-951-593-191-7; Luku 7, ilmastonmuutosten mallintaminen;sivu 110, kuva 71.</ref>.
Käytännössä esimerkiksi maaperän ja kasvillisuuden mallit ovat monesti melkoisen pelkistettyjä ja epätarkkoja<ref>MuutammaMuutamme ilmastoa, sivu 112-113</ref>.
 
2000-luvun puolivälissä käytettyjä ilmastomalleja olivat esimerkiksi Kiinan BCC-CM1, Norjan BCCR-BCM2.0, Kanadan CGCM3.1(T47), Ranskan CNRM-CM3, Saksan ECHAM5/MPI-OM, Yhdysvaltain GFDL-CM2.1, Japanin MICROC3.2(hires) ja Ison-Britannian UKMO-HadGEM1<ref name="Karttunen_2008_171"">Hannu Karttunen, Ilmakehä, Sää ja ilmasto, Otava Keuruu 2008, Ursan julkaisuja 107, ISSN 0357-7937, ISBN 978-952-5329-61-2, Luku 7, s 171</ref>.
Rivi 32:
Suomalaiset tutkijat ovat olleet mukana kehittämässä saksalaista ECHAM5-mallia<ref>Muutamme ilmastoa, sivu 111</ref>.
 
Useimmiten ilmastomallien ajaminen vaatii raskaan sarjan tietokoneen tai monia yhteen liiteyytjäliitettyjä tietokoneita. Vuosina 2002-2004 oli maailman nopein tietokone japanilaisten rakentama [[Earth Simulator]], jolla laskettiin kasvihuone-ilmiön vaikutuksia. Koneen laskentakyky oli 35,86 T[[FLOPS]]. Sen laskentaruudukon tarkkuus oli 10x10 km. Vertailun vuoksi esimerkiksi englantilaisten käyttämässä [[HadCM3]]-mallissa on noin 300 km tarkkuus.
 
== Esimerkki yksiulotteisesta mallista ==
Rivi 57:
 
Maailmalaajuisessa ilmastomallissa on osionsa ilmekehälle, valtamerille ja maaperälle.
 
 
=== Ilmastomallin ilmakehäosion osia ===
Rivi 72 ⟶ 71:
 
==Katso myös==
*[[Mallintaminen]]
 
* [[Ilmastonmuutos]]
* [[Ilmaston lämpeneminen]]