Ero sivun ”Evakuointi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 14:
[[Suomi|Suomessa]] evakkotaipaleelle joutui lähtemään noin 4030 000 henkeä [[talvisota|talvisodan]] alkaessa [[1939]]. [[jatkosota|Jatkosodan]] aikana takaisin [[Luovutettu Karjala|luovutettuun Karjalaan]] palanneet joutuivat uudestaan evakkoon [[1944]] ja lisäksi evakkoon lähtivät [[Petsamo]]n asukkaat.
Luovutetuille alueille jäi odottamaan uusien isäntien tuloa 19 henkilöä, joista
Luovutettujen alueiden evakot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleenasutetuista evakoista käytetään nimitystä [[siirtoväki]]. Osa maataloudesta elantonsa saavasta luovutettujen alueiden väestöstä määrättiin asettumaan asumaan [[asutustila|asuin- tai viljelyskäyttöön tarkoitetuille pientiloille]], osa kaupunkeihin. Maapohja oli yleensä valtion omistamaa, tai se pakkolunastettiin yksityistiloita, erityisesti rappiotiloilta. Uudet kotitilansa siirtoväki sai omistukseensa korvauksena rajan taakse jätetystä omaisuudesta.<ref>YLE [http://www.yle.fi/teema/karjala/mediagalleria.php Maanhankintalaki ja asutustilat], viitattu 9.7.2007</ref> Varsinainen evakuointi koski vain maataloudesta elantonsa saavaa siirtoväkeä, muu siirtoväki sai asettua Suomen jäljelle jääneillä alueilla vapaasti minne halusi, tosin sillekin myönnettiin joitakin etuuksia muun muassa asunnon hankkimiseen.
|