|
}}
'''Kamerunin tasavalta''' on yhtenäisvaltio Keski-keskisessä ja Länsi-läntisessä [[Afrikka|Afrikassa]]. Sen rajanaapureita ovat [[Nigeria]] lännessä, [[Tšad]] koillisessa, [[Keski-Afrikan tasavalta]] idässä sekä [[Päiväntasaajan Guinea]], [[Gabon]] ja [[Kongon tasavalta]] etelässä. Kamerunilla on rannikkoa [[Biafranlahti|Biafranlahdella]], joka kuuluu [[Guineanlahti|Guineanlahteen]] jakuuluvalla [[Atlantin valtameriBiafranlahti|Atlantin valtamereenBiafranlahdella]]. Maata kutsutaan "Afrikaksi”Afrikaksi pienoiskoossa"pienoiskoossa” sen geologian ja kulttuurin monimuotoisuuden vuoksi. Kamerunin luontoon kuuluu hiekkarantoja, autiomaata, vuoria, sademetsää ja savannia. Maan korkein kohta on [[Kamerunvuori]] lounaassa ja suurimmat kaupungit ovat [[Douala]], [[Yaoundé]] ja [[Garoua]]. Kamerunissa asuu yli 200 eri etnistä ja kielellistä ryhmää. Maa tunnetaan ulkomailla hyvin musiikistaan, erityisesti [[makossa]]sta ja [[bikutsi]]sta, ja menestyksekkäästä [[Kamerunin jalkapallomaajoukkue|jalkapallomaajoukkueestaan]]. Kamerunin viralliset kielet ovat [[Ranskan kieli|ranska]] ja [[Englannin kieli|englanti]].
Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat [[Sao-kulttuuri]]n jäsenet [[Tšadjärvi|Tšadjärven]] ympäristössä ja [[Bakat|baka]]-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. Portugalilaiset[[Portugali]]laiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi ''Rio dos Camarões'' ("rapujoki"”rapujoki”), mistä nimi ''Kamerun'' on peräisin. [[Fulbet|Fulbesotilaat]] perustivat [[Adamawan emiraatti|Adamawan emiraatin]] maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja [[Fon (Kamerun)|fon]]-kuntia. Kamerunista tuli [[Saksan keisarikunta|Saksan]] siirtomaa vuonna 1884, ja [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen alue jaettiin [[Ranska]]n ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] kesken [[Kansainliitto|Kansainliiton]] mandaatiksi. [[Union des Populations du Cameroun]] -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti [[Ahmadou Ahidjo]]n johdossa. Brittiläisen Kamerunin [[Southern Cameroons|eteläinen osa]] liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.
Muihin Afrikan maihin verrattuna Kamerun on poliittisesti ja sosiaalisesti vakaa. Vakaus on sallinut maatalouden, tieverkon, rautateiden ja suurten öljy- ja puuteollisuuksien kehittymisen. Monet kamerunilaiset elävät kuitenkin köyhyydessä omavaraisviljelijöinä. Valta on tiukasti presidentti [[Paul Biya]]n ja hänen [[Rassemblement démocratique du Peuple Camerounais]] -puolueensa käsissä, ja poliittinen korruptio on yleistä. Maan englanninkielinen osa on vieraantunut yhä enemmän hallituksesta, ja englanninkieliset poliitikot ovat vaatineet suurempaa [[desentralisaatio]]ta tai jopa brittien aikoinaan hallitsemien alueiden eroa muusta Kamerunista.
[[Tiedosto:Rhumsiki Peak.jpg|thumb|left|Vulkaaniset muodostumat täplittävät maisemaa [[Rhumsiki]]ssa Extrême-Nordin maakunnassa.]]
475 442 neliökilometrin suuruisena Kamerun on maailman 53. suurin valtio.<ref>''Demographic Yearbook'' 1.</ref> Se on suunnilleen samankokoinen kuin [[Papua-Uusi-Guinea]] ja hieman suurempi kuin Yhdysvaltain [[Kalifornia]]n osavaltio Yhdysvalloissa.<ref>"Rank Order - Area".</ref><ref name="CIA"/> Maa sijaitsee [[Keski-Keskinen Afrikka|Keski-]] ja [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikassa]] [[Biafranlahti|Biafranlahdella]], joka kuuluu [[Guineanlahti|Guineanlahteen]] ja [[Atlantin valtameri|Atlantin valtamereen]]. Matkailukirjallisuudessa Kamerunia kuvataan "Afrikaksi”Afrikaksi pienoiskoossa"pienoiskoossa”, sillä maan alueella on kaikkia maanosan ilmastoja ja kasvillisuusalueita: rannikkoa, autiomaata, vuoristoa, sademetsää ja [[savanni]]a.<ref>DeLancey ja DeLancey 16.</ref> Kamerunin naapurivaltiot ovat [[Nigeria]] lännessä, [[Tšad]] koillisessa, [[Keski-Afrikan tasavalta]] idässä sekä [[Päiväntasaajan Guinea]], [[Gabon]] ja [[Kongon tasavalta]] etelässä.
Kamerun jaetaan viiteen merkittävään maantieteelliseen alueeseen, joita erottavat toisistaan fysikaaliset ja ilmastolliset piirteet sekä kasvillisuus. Rannikon tasanko ulottuu 15–150 kilometriä sisämaahan Guineanlahdelta<ref>Fomesky et al 6.</ref> ja se on keskimäärin 90 metrin korkeudella merenpinnasta.<ref>Neba 14.</ref> Alueen ilmasto on erittäin kuuma ja kostea lyhyine kuivine kausineen, se on tiheän metsän peittämä ja siellä sijaitsee joitakin maailman kosteimmista paikkakunnista.<ref>Neba 28.</ref><ref>"Highest Average Annual Precipitation Extremes".</ref> [[Etelä-Kamerunin tasanko]] nousee rannikkotasangolta keskimäärin 650 metrin korkeudelle.<ref name="Neba 16">Neba 16.</ref> Aluetta hallitsee päiväntasaajan sademetsä, vaikka vaihtelu kuivan ja kostean kauden välillä tekeekin siitä vähemmän kostean kuin rannikko on.
|
