Wikipedia

Ero sivun ”Lujuusoppi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Wesha (keskustelu | muokkaukset)
2 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
kh, kuvatxt
Rivi 1:
[[Image:HoleForceLines.svg|thumb|right| Kappaleen sisäiset voimaviivat ovat tiheämmässä reiän ympärillä. Kappaleeseen kohdistuva rasitus on suurin reiän sivuilla.]]
'''Lujuusoppi''' ja '''lujuuslaskenta''' on [[jatkuvan aineen mekaniikka|jatkuvan aineen mekaniikkaan]] kuuluva fysiikan ala, jossa tutkitaan mekaanisten rakenteiden käyttäytymistä ulkoisten ja sisäisten kuormien vaikuttaessa niihin. Yleensä lujuusopin alaan luetaan kuuluvaksi myös esimerkiksi [[värähtelymekaniikka]], materiaalin [[väsyminen]] ja [[murtumismekaniikka]]. Englanniksi käytetään termejä ''strength of materials'' ja ''solid mechanics''.
 
Rivi 27:
[[Image:Compressive tensile shear loading.svg|thumb|Kappale on a) puristuksessa, b) venytyksessä, c) kierrossa.]]
 
Tämä nk. ''konstitutiivinen'' yhteys liittää toisiinsa venymä- ja [[jännitys]]vektorit. Jos yhteys on [[lineaarikuvaus|lineaari]] (materiaalin [[elastisuus]]), on kyseessä (yleistetty) [[Hooken laki]]. Tällöin saadaan jännitysvektori suoraan kertomalla venymävektori [[kimmomatriisi]]lla ja edelleen esimerkikiksi ulkoiset kuormat selvittämällä kuormien tasapainon toteuttavat tukireaktiot kappaleen reunoilla. Ottamalla kimmomatriisista [[käänteismatriisi]], nk. '''joustomatriisi''' ja kertomalla tällä jännitysvektori, voidaan puolestaan selvittää paikalliset venymät. Ottamalla venymistä [[integraali]] rakenteen yli voidaan puolestaan selvittää koko rakenteen muodonmuutostila. Ratkaisuun tarvitaan myös '''yhteensopivuus l. kompabiliteettiehtoa''', joilla huomioidaan se, että venymät eivät voi olla täysin mielivaltaisia, vaan eri venymäkomponenttien on oltava keskenään yhteensopivia.
 
Yleisessä tapauksessa venymän ja jännityksen välinen yhteys ei kuitenkaan ole lineaari tai edes yksikäsitteinen. Esimerkiksi '''plastinen materiaali''' '''myötää''' tietyn materiaalista riippuvan jännitystason jälkeen, ja kuorman poistuessa rakenteeseen jää '''pysyviä venymiä''' (ja näitä vastaavia '''jäännösjännityksiä'''). Pysyvillä venymillä tarkoitetaan useimmiten tässä yhteydessä rakenteeseen jääviä muodonmuutoksia, jotka eivät poistu kuorman poistuessa. Esimerkiksi [[kestomuovi]]t ovat usein hyvin plastisia.
Rivi 35:
'''Virumisella''' ymmärretään venymien kasvamista ajan mukana vakiokuormallakin.
 
OnMateriaalien huomattavastikäyttäytymiselle muitakinkuormitettuna mahdollisuuksiaon kuinkalukuisia materiaalitmuitakin voivat kuormitettuina käyttäytyä. Mmmahdollisuuksia. materiaalienMateriaalien mekaanista käyttäytymistä tutkii kokonaan oma tieteenalansa, [[materiaalioppi]].
 
== Lujuushypoteesi ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lujuusoppi”