Wikipedia

Ero sivun ”Pentti Iisalo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Rivi 2:
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.12.2010 | Kieli = }}</ref> oli [[Mannerheim-risti|Mannerheim-ristin ritari]] numero 16 ja samalla ensimmäinen [[vänrikki]], joka nimitettiin ritariksi.
 
Pentti Iisalon vanhemmat olivat rautatievirkamies Jaakko Antero Iisalo ja Siiri Aino. Perheessä oli kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Myös vuonna [[1916]] syntyneestä [[Tauno Iisalo|Taunosta]] tuli Mannerheim-ris­tin ritari. Tämän lisäksi ristiä ehdotettiin vuonna [[1918]] syntyneelle Aulikselle. Neljäs veli Viljo haavoittui vakavasti [[Jatkosota|jatkosodassa]]. Isä Jaakko Antero Iisalo ([[1885]] [[Toholampi]]- – [[1950]] [[Sievi]]) oli vuonna 1906 ajan tapaan suomentanut Ingman -sukunimensä Iisaloksi.
 
Perheen äiti Siiri Aino Iisalo (os. Törnroos, [[1892]]-–[[1942]]) sairastui vuonna [[1922]] tuberkuloottiseen aivokalvontulehdukseen, jonka seurauksena hän kuoli 20 vuotta myöhemmin, [[1942]].
 
Vuonna 1927 perhe muutti [[Kuopio]]on, jossa Pentti Iisalo kävi koulunsa. Perheen lapset osallistuivat innokkaasti Karjala-seurojen ja Kuopion [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] toimintaan.
Rivi 70:
Mannerheim-ristin ritarien säätiön valtuuskunnassa Iisalo toimi vuosina 1965–1987, jonka jälkeen hän on istunut säätiön hallituksessa. Iisalo ylennettiin kapteeniksi 4.6.1967, puolustusvoimien lippujuhlapäivänä. Iisalo on julkaissut kirjat ''Tiurin tieltä Syvärille - Ritarivänrikin sota'' ja ''Ritarivänrikit''.
 
Vuoden 2004 maaliskuussa Pentti Iisalo laski jalkaväkikenraali [[Adolf Ehrnrooth]]in arkulle Mannerheim-ristin ritarien seppeleen. Iisalo saapui [[itsenäisyyspäivän vastaanotto|itsenäisyyspäivän vastaanotolle]] ensimmäisenä vieraana vuosina 2001-20072001–2007.
 
== Iisalon sisarukset==
Rivi 77:
Tauno Iisalo menehtyi loppuun lennetyn sodanaikaisen pommikoneensa JK-273 maahansyöksyssä vuoden 1947 kesäkuun 18. päivänä toisen moottorin sammuttua nousussa.
 
[[Karjalan armeija]]n komentaja [[Erik Heinrichs]] esitti myös vänrikki [[Aulis Iisalo]]lle ([[1918]]-–[[2007]]) Mannerheim-ristiä vuoden 1941 joulukuussa. Aulis oli tuolloin joukkueenjohtajana [[Karhumäki|Karhumäen]] valtaustaisteluissa. [[Talvisota|Talvisodassa]] varusmiesalikersantti Aulis Iisalo soti [[Suomussalmi|Suomussalmen]] ja [[Raatteentien taistelu|Raatteentien]] taisteluissa. Jatkosodassa hän taisteli joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä everstiluutnantti [[Kaarle Kustaa Kari]]n Jalkaväkirykmentti 60:ssä.
Kenraaliluutnantti Heinrichsin esitys ei kuitenkaan mennyt läpi.
 
Neljäskin veli [[Viljo Iisalo]] ([[1914]]-–[[1983]]) taisteli luutnanttina viime sodissamme. Joukkueenjohtajana ja komppanian ainoana upseerina Viljo Iisalo haavoittui vakavasti vuonna 1942 hyökkäyksen aikana, kun räjähtävä luoti osui hänen vasempaan käsivarteensa. Lisäksi heillä on myös Tampereella asuvat sisaret Hilkka Lipponen (s. [[1915]]) ja Aila Iisalo (s. [[1917]]), joka toimi lottana talvi - ja jatkosodassa.
Hilkka Lipponen on Suomen entisen pääministeri [[Paavo Lipponen|Paavo Lipposen]] äiti ja Pentti Iisalo oli Paavo Lipposen kummi.
 
==Kuolema==
 
Pentti Iisalo sai [[28. lokakuuta]] [[2008]] sydänkohtauksen kesken osallistumisensa Suomiforum-keskustelutilaisuuteen kotikaupungissaan Lahdessa,. hänenHänen sydänsydämensä pysähtyi, mutta hänet saatiin elvytettyä. Iisalo kiidätettiin sairaalaan tehohoitoon, missä hän kuitenkin kuoli 30.10. Iisalo oli kuollessaan 88-vuotias. Hänen jälkeensä eloon jäi enää kolme Mannerheim-ristin ritaria.
 
Iisalo siunattiin Lahdessa [[22. marraskuuta]] [[2008]]. Hautaus tapahtui sotilaallisin kunnianosoituksin.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Iisalo”