|
'''Aisnen taisteluilla''' tarkoitetaan kolmea [[Ranska]]n [[Aisne (joki)|Aisnejoella]] [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] [[länsirintama (ensimmäinen maailmansota)|länsirintamalla]] käytyä taistelua. Taistelut käytiin syksyllä 1914, keväällä 1917 ja kevätkesällä 1918.
== Aisnen ensimmäinen taistelu ==
{{Taistelu
| nimi = Aisnen ensimmäinen taistelu
| osa_sotaa = Ensimmäisen maailmansodan länsirintamaa
| kuva = Race to the Sea 1914.png
| kuvateksti =
| päivämäärä = 13. syyskuuta - 28. syyskuuta 1914
| paikka = Aisne-joki, Ranska
| casus =
| aluemuutokset =
| vaikutukset =
| lopputulos = ratkaisematon
| taistelija1 = {{Yhdistynyt kuningaskunta}}<br>{{Ranska}}
| taistelija2 = {{Saksan keisarikunta}}
| komentaja1 = {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[John French]]<br>{{Ranskan lippu}} [[Louis Franchet d'Esperary]]<br>{{Ranskan lippu}} [[Michel-Joseph Maunoury]]<br>{{Ranskan lippu}} [[Joseph Joffre]]
| komentaja2 = {{Saksan keisarikunnan lippu}} [[Alexander von Kluck]]<br>{{Saksan keisarikunnan lippu}} [[Karl von Bülow]]<br>{{Saksan keisarikunnan lippu}} [[Josias von Heeringen]]
| vahvuus1 = 2 ranskalaista armeijaa ja Britannian siirtoarmeija
| vahvuus2 = 3 armeijaa
| tappiot1 = {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} 13541 miestä kaatuneina ja haavoittuneina<br>{{Ranskan lippu}} ei tiedossa
| tappiot2 = ei tiedossa
| huomautus =
| muut_taistelut =
}}
'''Aisnen ensimmäinen taistelu''' ({{k-fr|1re Bataille de l'Aisne}}) oli seurausta [[ympärysvallat|ympärysvaltojen]] hyökkäyksestä syyskuun alun [[Marnejoen taistelu]]sta vetäytyvien Alexander von Kluckin komentaman [[Saksan keisarikunnan 1. armeija]]n ja Karl von Bülowin [[Saksan keisarikunnan 2. armeija|2. armeijan]] oikeaa sivustaa vastaan. Hyökkäys alkoi illalla 13. syyskuuta 1914 vetäytyvien saksalaisten kiivaan takaa-ajon jälkeen ja taistelu päättyi 28. syyskuuta. Tämän jälkeen alkoi rintaman jatkaminen kohti pohjoista, eli ”[[kilpajuoksu Atlantille]]”.
== Taistelu ==
Saksalaisten käännyttyä takaa-ajavia ympärysvaltojen joukkoja vastaan 13. syyskuuta, jolloin heillä oli hallussaan eräs edullisimmasta asemista länsirintamalla. Joukot olivat Compiègnen ja Berry-au-Bacin välillä syvän ja kolmekymmentä metriä leveän länteen virtaavan Aisne-joen rannalla. Kummallakin puolella jokea oli alavaa maata reilu kilometri, jonka jälkeen alkoi ylänkö. Saksalaiset asettuivat asemiin korkeammalla olevalle pohjoispuolelle noin kolme kilometriä joesta. Rintaman edessä oleva alue ei tarjonnut hyökkääjille suojaa.
Sakeassa sumussa 13. syyskuuta pääosa Britannian siirtoarmeijan joukoista ylitti ponttoonisiltaa tai osittain tuhottuja siltoja pitkin Aisnen ryhmittyen oikealla Bourg-et-Cominiin ja vasemmalla Venizeliin. Venizelin itäpuolella oleva Chivres oli saksalaisten suunnitelman pidettävä alue, jonne oli pääosa voimasta koottu. Ranskan 5. armeija ylitti Aisnen Berry-au-Bacissa vallaten Chemin des Damesin itäkärjen. Joukot olivat taistelukosketuksissa koko rintaman pituudelta. Chemin des Damesin itäpuolella Ranskan 4., 5. ja 9. armeija olivat passiivia edeten ainoastaan hieman 13. syyskuuta saavuttamistaan asemista.
Brittien siirtoarmeija ylitti aukion sumun turvin, mutta aamulla kaikonnut sumu paljasti heidät puolustajille. Joukot olivat ilman suojaa avoimella kentällä puolustajan tulessa.
== Asemasota ==
Nopeasti selvisi, ettei kumpikaan kyennyt etenemään eikä kumpikaan osapuoli perääntyisi. Joukot jumiutuivat tälle kapealle alueelle seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Sir John French määräsi 14. syyskuuta Britannian siirtoarmeijan kaivautumaan, mutta ainoastaan rajallinen määrä pioneerivälineistöä oli käytettävissä. Sotilaat hankkivat kaivautumiseen tarvittavia välineitä läheisiltä maatiloilta ja kylistä. Ilman taistelutapaan liittyvää koulutusta joukot kaivautuivat ainoastaan hieman tehden matalia kuoppia, jotka antoivat vain hieman suojaa tulelta ja tähystykseltä. Pian kaivauduttiin syvemmälle ja juoksuhaudat olivat jopa kaksi ja puolimetriä syviä ja samalla niitä maastoutettiin.
Sodankäyntitapa oli myös saksalaisjoukoille uutta ja heidän varusteensa oli suunniteltu kuuden viikon liikkuviin taisteluihin. Joukot omaksuivat kuitenkin nopeasti uuden taktiikan. Piiritys haupitsit aloittivat ammunnan ja kranaatinheittimet, kiväärikranaatit sekä käsikranaatit otettiin käyttöön. Valonheittimet, soihdut ja periskoopit otettiin myös osaksi saksalaisjoukkojen varustusta.
Brittijoukoilla oli puutetta raskaasta aseistuksesta ja divisioonalla oli vain neljä 60 naulan tykkiä, jotka kantoivat saksalaisten asemiin ja nekin olivat kaliiperiltaan pienempiä kuin saksalaisten, niiden kantama oli pienempi ja ennen kaikkea niitä oli vähemmän. Britteinsaarilta toimitettiin neljä nelitykkistä kuuden tuuman tykein varustettua patteria, vaikka ne eivät vastanneetkaan teholtaan saksalaisten kahdeksan tuuman haupitseja kykenivät hieman tasoittamaan tilannetta.
== Kilpajuoksu Atlantille ==
Kolme viikkoa kestäneen kaivautumisen jälkeen kumpikin osapuoli luopui rintamahyökkäyksestä ja pyrki kiertämään pohjoisen siiven. Tätä jaksoa kutsutaan kilpajuoksuksi Atlantille. Länsirintama vaihtui asemasodaksi ja juoksuhaudat kattoivat yli 640 kilometrin matkan. Belgiasta Nieuportista juoksuhaudat kulkivat etelään kääntyen kaakkoon Noyonissa ja jatkuen ohi Reimsin, Verdunin, Saint-Mihielin ja Nancyn ennen kääntymistään etelää Sveitsin rajalle 32 kilometriä Belfortista itään.
== Aisnen toinen taistelu ==
| 