Ero sivun ”Ferriitti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RibotBOT (keskustelu | muokkaukset)
p muot
Rivi 6:
'''Ferriitti''' (α-Fe) on [[rauta|raudan]] ja rautavaltaisten [[metalliseos]]ten [[kiderakenne]] (tilakeskinen kuutio) tai mikrorakenteen [[faasi]]. Ferriitillä on suuri magneettinen [[permeabiliteetti]], minkä takia sitä käytetään monissa sähkötekniikan sovelluksissa. Ferromagneettiset teräkset ja valuraudat sisältävät aina jotain ferriitin muotoa.
 
Ferriitti on puhtaan raudan kiderakenne (lujuus = 280N280&nbsp;N/mm<sup>2</sup>). Ferriittinen kiderakenne voi kuitenkin sisältää hieman hiiltä, 0,03% 723<sup>o</sup>C lämmössä ja 0,006% huoneen lämmössä. Ferriittisen rakenteen lujuus on niin alhainen, että sillä ei juurikaan ole käyttöä rakennemateriaalina. Puhtaasti ferriittisiä rautaseoksia käytetäänkin lähinnä magneettisten ominaisuuksiensa vuoksi. Sähkötekniikassa ferriittisiä rautaseoksia käytetään ohuista levyistä koottuina erilaisten käämien sydäminä esimerkiksi muuntajissa ja sähkömoottoreissa.
 
Useimmat pehmeät teräkset (maxmaks. 0,2% hiiltä) muodostuvat pääosin ferriitistä. Mikäli hiilipitoisuus on suurempi, on huoneenlämpöinen rakenne ferriittis-perliittinen ja hiilimäärän edelleen lisääntyessä täysin [[perliitti (metallurgia)|perliittinen]]. Mikäli hiilipitoisuus on vielä suurempi, syntyy perliitin raerajoille runsaasti hiiltä sisältävää [[sementiitti|sementiittiä]].
 
[[perliitti (metallurgia)|Perliitti]] on mikrorakenne, jossa esiintyy ohuina lamelleina sekä niukkahiilistä ferriittiä että runsashiilistä raudan ja hiilen muodostamaa karbidia, sementiittiä. [[bainiitti|Bainiitti]] ja [[martensiitti]] ovat hiiliylikylläisiä ferriitin muotoja, joita syntyy lämpökäsittelemällä sellaisia teräksiä, joiden hiilipitoisuus on niin suuri, etteivät ne normaalisti esiinny huoneenlämmössä puhtaasti ferriittisinä.